Elämme aikaa, jossa kriisit, arvaamattomat maailmanjärjestyksen muutokset ja teknologian nopeat kehityskulut ovat jokapäiväistä uutisvirtaamme. Oman työn tulevaisuus muutosten keskellä huolestuttaa monia kulttuuri- ja luovien alojen toimijoita, koska kireässä taloustilanteessa toimijoiden resurssit voivat ennestään kaventua. Megatrendien ymmärtäminen auttaa näkemään muutoksissa myös mahdollisuuksia suunnata omaa työtä kohti tulevaisuuskestäviä ratkaisuja.
Megatrendit vaikuttavat toimintaympäristöön
Megatrendit ovat pitkäkestoisia, maailmanlaajuisia kehityskulkuja, jotka vaikuttavat ihmisten toimintaan, käyttäytymiseen ja yritysten strategisiin valintoihin (Apajalahti ym. 2023). Sitra (2026a) tiivistää vuoden 2026 megatrendit Suomessa neljään kokonaisuuteen: ihmiset elävät entistä pidempään, maailmanjärjestyksen murros koettelee demokratiaa, huonosti voiva luonto vaatii ripeitä toimia, ja tekoäly muuttaa arkea nopeammin kuin osaamme ennakoida.
Luovilla aloilla nämä megatrendit näkyvät esimerkiksi yleisöjen käyttäytymisessä, digitaalisten palvelujen kehittämisessä ja kulttuuripalvelujen yhteiskunnallisessa roolissa.
Demokratian haasteet vaikuttavat laajasti yhteiskunnan toimintaympäristöön. Epävakaa geopoliittinen tilanne testaa demokratian kestävyyttä ja edellyttää aktiivista toimijuutta yhteisen hyvän eteen. Kulttuuripoliittisen selonteon mukaan kulttuuri on merkittävä inhimillisen toiminnan muutosvoima. Se määrittää miten suhtaudumme ympäröivään maailmaan ja sen muutoksiin. Kulttuurin tekijöitä tarvitaan, koska he kehittävät Suomea sivistyneeksi ja kestäväksi yhteisöksi. (Valtioneuvosto 2024).
Ympäristökriisi puolestaan muuttaa luovien alojen arkea. Vähähiilinen tapahtumatuotanto, kiertotalouden periaatteet ja ympäristötietoisuuden vahvistaminen ovat tulevaisuuden perusedellytyksiä. Väestön ikääntyminen nousee keskusteluissa usein esiin rasitteena, mutta on aika nähdä se mahdollisuutena. Kulttuurihyvinvointi kuuluu kaikille ja väestön ikääntyessä ja monimuotoistuessa tarvitaan uusia kulttuuripalveluja, jotka puhuttelevat ja tuovat yhteen eri-ikäisiä yleisöjä.
Tekoälyn nopea kehitys muuttaa luovien alojen työkaluja, prosesseja ja osaamistarpeita. Generatiivinen tekoäly tarjoaa välineitä sisällöntuotantoon, markkinointiin ja ideointiin, mutta sen vastuullinen ja näkemyksellinen käyttö edellyttää uudenlaista osaamista.
Päijät-Hämeellä on hyvät edellytykset hyödyntää muutoksen mahdollisuuksia
Päijät-Hämeellä on hyvät lähtökohdat vastata megatrendien luomiin mahdollisuuksiin, sillä alueella toimii monialaisia toimijoita, jotka voivat yhdistää muotoilun, kulttuurin ja ympäristöosaamisen uudenlaisiksi palveluiksi eri kohderyhmille. Kulttuuri ja taide ovat keskeisiä keinoja ylläpitää yhteisöllisyyttä ja dialogia. Kriisien aikakaudella luovien ja kulttuurialojen kannattaa myös kehittää toimintamalleja, jotka lisäävät alojen resilienssiä. Näitä ovat esimerkiksi hajautetut tuotantorakenteet, monikanavainen jakelu ja hybriditapahtumat.
Luovilta aloilta odotetaan yhä enemmän ilmasto- ja luontotietoisuuden vahvistamista (European Commission 2025). Taide voi tuoda ympäristökriisin näkyväksi ja auttaa ihmisiä ymmärtämään ekologisia muutoksia tunteiden ja samaistumisen kautta. Päijät-Hämeessä voidaan kehittää osallistavaa ympäristötaidetta, yhteisöprojekteja ja kestävästi tuotettuja tapahtumia. Kiertotalous on Sitran (2026a) mukaan kasvava mahdollisuus, ja luovat alat tarvitsevat koulutusta sen hyödyntämiseen.
Elinikäinen oppiminen korostuu eliniän pidentyessä. Tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden hyödyntäminen voi olla kilpailuetu, jos luoville aloille tarjotaan tilaisuuksia kokeilla uusia teknologioita ja kehittää osaamista. Koulutus- ja TKI-organisaatioiden rooli on keskeinen, sillä ne voivat tukea luovien alojen toimijoita työssään.
Luovien alojen mahdollisuudet vastata megatrendien tuomiin muutoksiin eivät riipu pelkästään yksittäisten toimijoiden motivaatiosta tai innovatiivisuudesta. Aloilla on myös vahva riippuvuus poliittisista linjauksista, rahoituksesta ja yleisestä taloustilanteesta. Megatrendit kuitenkin kutsuvat pohtimaan, millaisia uusia kulttuuri- ja luovien alojen palveluja tarvitaan nyt ja viiden vuoden kuluttua. Mitä osaamista muutoksessa pysyminen edellyttää? Kenen kanssa voin kasvattaa omaa toimijuutta yhteisen hyvän eteen? Näitä kysymyksiä voi jokainen lähestyä hyödyntämällä Sitran megatrendimateriaaleja (Sitra 2026b).
Artikkeli on osa LAB-ammattikorkeakoulun SOLA – uutta osaamista ja kasvua luovista aloista -hanketta. SOLA – uutta osaamista ja kasvua luovista aloista-hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Linkki SOLA – uutta osaamista ja kasvua luovista aloista -hankkeen verkkosivuille
Kirjoittaja
Sanna Apajalahti työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja SOLA-hankkeen projektipäällikkönä.
Lähteet
Apajalahti, S., Bergman, T., Ruokoski, E., Suutari, H. 2023. Pienyritysten navigointiopas tulevaisuuteen. Viitattu 15.1.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/805197
European Commission: Directorate-General for Education, Youth, Sport and Culture. 2025. Creative shifts – Empowering culture for sustainable living. Publications Office of the European Union. Viitattu 3.2.2026. Saatavissa https://data.europa.eu/doi/10.2766/6678618
Sitra. 2026a. Megatrendit 2026. Viitattu 15.1.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2026/
Sitra. 2026b. Megatrendit- työkalut ja julkaisut. Viitattu 15.1.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/ennakointi/megatrendit/
Valtioneuvosto. 2024. Kulttuuripoliittinen selonteko. Viitattu 15.1.2026. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/19f1aa12-c3ca-4c65-8f84-961082bdcfb2
Linkit
Linkki 1. SOLA- uutta osaamista ja kasvua luovista aloista -hanke. 2025. Viitattu 15.1.2026. Saatavissa https://luovuudensola.fi/
