Esteettömyydestä keskusteltaessa monille tulevat ensimmäiseksi mieleen rampit ja ”invavessat” eli esteettömät WC-tilat. Rakennetun ympäristön esteettömyys onkin toki tasa-arvon kannalta olennaista, mutta LAB-ammattikorkeakoulun Luonnon lumoa kaikille (LuLu) -hankkeessa esteettömyyttä on haluttu edistää mahdollisimman monipuolisesti huomioiden muutkin kuin fyysiset esteet.
Esteettömien luontokohteiden ja -palvelujen suunnittelussa on tärkeää pohtia, minkälainen näkö- tai kuulovammaisen tai autismikirjolla olevan käyttäjän kokemus on. Konkreettisesti tämä voi tarkoittaa esimerkiksi riittävän suurikokoisia ja selkeitä karttoja, tasoeroista varoittavia huomiovärejä ja pistekirjoituksella varustettuja kylttejä. Majoitustiloissa on hyvä muistaa, ettei kuulovammainen yöpyjä välttämättä kuule palohälytystä.
Autismikirjon henkilöille tarkka ennakkotieto voi olla olennaisen tärkeää retkikohdetta valittaessa. Onnistunut luontoelämys on turvallinen seikkailu, positiivinen kokemus luonnon ihmeistä retkeilijän omilla ehdoilla. Ennakkotieto palvelee samalla myös liikunta- ja aistirajoitteista kävijää, ja luonnollisesti sama henkilö voi hyötyä monista eri esteettömyyden muodoista.
Yhden helppo on toisen vaativa
Luontokohteiden esteettömyyttä kuvataan tällä hetkellä melko kirjavilla termeillä, ja samaa luontopolkua voidaan esimerkiksi nimittää joko ”helppokulkuiseksi” tai ”vaativaksi esteettömäksi” reitiksi. Helppokulkuinen ja vaativa ovat sanoina varsin subjektiivisia ja herättävät retkeilijässä hyvin erilaisia mielikuvia riippuen taustasta ja toimintakyvystä.
Konkreettisia standardeja esteettömille reiteille on pyritty luomaan yhteistyössä luontopalvelujen tuottajien ja käyttäjien kesken. Metsähallitus (2022) määrittelee Luontoon.fi-sivustolla esteettömän ja vaativan esteettömän reitin minimileveydeksi 1,2 metriä. Esteettömän reitin pitkittäiskaltevuus voi olla enintään 8 % ja sivuttaiskaltevuus enintään 3 %, vaativalla esteettömällä reitillä nämä maksimit voidaan hetkittäin ylittää. Prosenttilukujenkaan perusteella ei kuitenkaan ole välttämättä kovin helppoa hahmottaa, minkälaisia fyysisiä haasteita reitti tarjoaa erilaisille käyttäjille. Metsähallitus korostaakin, että reittikuvaukseen kannattaa tutustua huolellisesti retkikohdetta valittaessa.
Hyvä reittikuvaus sisältää mahdollisimman tarkkaa tietoa reitin pituudesta ja pintamateriaalista, maaston muodoista ja reitin varrelta löytyvistä palveluista. Luontopalvelun (kuten opastetun retken) ennakkotietoon sisältyy myös tietoa retken ohjelmasta, mahdollisista tarjoiluista, mukaan tarvittavista varusteista ja muista huomioon otettavista seikoista. Invalidiliiton esteettömyyskeskus ESKE:n verkkosivuilta voi ladata ennakkotiedon kokoamisen avuksi ohjeen luontoreittien esteettömyyden kartoitukseen ja kuvailuun.
Luonnon lumoa kaikille -hanke on tuonut esiin ennakkotiedon merkitystä sarjakuvien muodossa. Humoristisessa tarinassa vilkas pieni Ninni-lintu lähtee vanhempiensa kanssa metsäretkelle. Ninni ei kommunikoi puheella, mutta löytää metsästä silti merkintöjä menneestä ja uuden ystävän.
Kirjoittaja
Kaisa Leka on sarjakuvataiteilija ja graafinen suunnittelija, joka toimii LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa tuntiopettajana ja TKI-asiantuntijana.
Lähteet
Metsähallitus. 2022. Esteettömyys luontokohteilla. Viitattu 13.12.2022. Saatavissa https://www.luontoon.fi/esteeton
Linkit
Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. LULU – luonnon lumoa kaikille -hanke. Viitattu 13.12.2022. Saatavissahttps://lab.fi/fi/projekti/lulu-luonnon-lumoa-kaikille
Linkki 2. Metsähallitus. 2022. Esteettömyys luontokohteilla. Viitattu 13.12.2022. Saatavissa https://www.luontoon.fi/esteeton
Linkki 3. Invalidiliitto. Luontoreittien esteettömyyskartoitus. Viitattu 13.12.2022. Saatavissa https://www.invalidiliitto.fi/luontoreittien-esteettomyyskartoitus
