Mekaanisten tukien käyttö lievissä virtsavaivoissa

Laskeuma- ja virtsankarkailuoireet aiheuttavat potilaille toimintakyvyn laskua sekä sosiaalista ja hygieenistä haittaa. Oireita voi tulla synnytyksen tai ikääntymisen myötä. Leikkaus ei näiden oirekuvien kohdalla ole aina ensisijainen hoito.  Määräaikaisen hyödyn vuoksi kriteerit leikkauksen suorittamiseen ovat tarkkoja.  

Lievän ja keskivaikean virtsankarkailun ensisijaisena hoitona on lantionpohjan fysioterapia. Lantionpohjan lihasten harjoittamisen lisäksi voidaan käyttää apuvälineenä emättimeen asetettavaa virtsaputken tukirengasta. (Käypä hoito 2017.) Gynekologisten laskeumien kohdalla, jotka eivät vielä vaadi leikkaushoitoa, valitaan kuntouttava hoito. Tällöin kuntouttavan hoidon osana voi olla emättimeen asetettava kuutio. Näiden sovituksen ja käytön ohjauksen voi erikoislääkärin lähetteellä tehdä asiaan perehtynyt, urologista osaamista omaava terveydenhuollon ammattilainen, sairaanhoitaja tai fysioterapeutti. (Rahkola-Soisalo ym. 2019.) Molemmat välineistä ovat itsenäisesti käytettäviä ja aktiiviselle potilaalle sopivia. 

Kuva 1. Malleja laskeumakuutioista ja urethrarenkaasta sekä yksi niiden sovitukseen käytettävistä sovitussarjoista. (Kuva: Valpuri Seikkula)

Kuntouttavan hoidon merkitys

Raskaus, synnytys ja menopaussi altistavat ponnistusvirtsankarkailulle ja gynekologisille laskeumille. Tämän vuoksi ohjausta ja neuvontaa ennaltaehkäisevästä lantionpohjan kuntoutuksesta on tärkeää saada jo ennen raskautta ja synnytystä, sekä menopaussia. Jos kuitenkin virtsankarkailua ja laskeuma oireita asiakkaalle tulee, toivoo hän usein nopeaksi ratkaisuksi luultua leikkausta. Asiakkaan motivoituminen hitaammin etenevään kuntouttavaan hoitoon voi olla haasteellista.

Väestön ikääntymisen vuoksi leikkaushoitoa vaativien laskeumien esiintyvyyden on ennustettu olevan vuoteen 2050 mennessä 42,7 % (Rockefeller & Ninivaggio 2020).  Oikea-aikaisesti annettu ohjaus ja neuvonta vähentäisi leikkaushoidon tarvetta. Al-Shaikh ym. (2018) tutkimuksen mukaan tyytyväisyys omatoimisesti renkaita ja kuutioita käyttävillä potilailla oli hyvä, jos käytön ohjaus oli ollut asianmukaista. Ohjaus katsottiin onnistuneeksi, jos välineiden käytöstä ei kahden viikon aikana aiheutunut epämukavuutta. Riskejä käytön lopettamiselle olivat aikaisempi kohdunpoistoleikkaus tai limakalvoeroosi. Potilaiden mainitsema epämukavuustekijä oli lisääntynyt valkovuoto. (Rockefeller & Ninivaggio 2020.)

Prosessien avulla yhteistyöhön

Erikoissairaanhoidon toiminta perustuu hoitopolkuihin, jotka sisältävät eri ammattialojen palveluiden prosesseja. Tämän vuoksi laskeumakuutioiden ja virtsaputken tukirenkaiden sovituksesta ja käytön ohjauksesta luotiin oma fysioterapiaprosessi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin.  Prosessissa kuvataan potilaan hoitopolku, jos potilas leikkauksen sijaan ohjataan lantionpohjan fysioterapiaan laskeumakuutioiden ja virtsaputken tukirenkaan sovitukseen ja käytön ohjaukseen. Prosessikuvaus mahdollistaa tämän toiminnan laajentamisen lantionpohjan fysioterapiayksikössä ja selkeyttää moniammatillista yhteistyötä lantionpohjan kuntoutusta tarvitsevia asiakkaita palveltaessa.

Kirjoittajat

Valpuri Seikkula toimii fysioterapeuttina Turussa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä lantionpohjan fysioterapiayksikössä ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa Kliinisesti erikoistunut osaaja – Uroterapiatyö -koulutuksessa.

Sari Lappalainen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.

Lähteet

Al-Shaikh, G., Syed, S., Osman, S., Bogis, A. & Al-Badr, A. 2018. Pessary use in stress urinary incontinence: a review of advantages, complications, patient satisfaction, and quality of life.  International journal of women’s health. Vol. 17 (10), 195–201. Viitattu 11.9.2022. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29713205/

Käypä hoito. 2017. Virtsankarkailu naisella. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Viitattu 11.9.2022. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi

Rahkola-Soisalo, P., Raatikainen, K. & Mikkola, T. 2019. Gynekologiset laskeumat. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Vol. 135 (7) 639–46. Viitattu 11.9.2022. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo14854

Rockefeller, N.F.& Ninivaggio, C.S. 2020. Treating POP and SUI with pessaries: As patients increasingly present with organ prolapse or incontinence, they may require a safe, effective, an non-surgical treatment option. Gynecology. Vol.  65 (3), 8–12. Viitattu 11.9.2022. Saatavissa https://www.contemporaryobgyn.net/view/treating-pop-and-sui-pessaries