Melun vaimentaminen

Melun vaimentaminen (engl. suppress the noise) liittyy muuhunkin kuin autojen pakoputkiin ja äänieristämiseen. Se on yksi nykypäivän työelämätaitoja, joita jokaisen tulisi hallita. Taidon tarpeen ovat tunnistaneet Fletcher ja Thornton (2023) haastattelututkimuksessa, jonka he tekivät amerikkalaisten yritysjohtajien kanssa. Tätä työelämätaitoa ei tunnistettu aiemmassa samaan aiheeseen tehdyssä tutkimuksessa edellisellä vuosikymmenellä (Robles 2012).

Melun vaimentamisessa on kyse siitä, kuinka yksilö voi osana työyhteisöä toimia konfliktitilanteissa tehokkaasti ja tavoitteellisesti (Flecther & Thornton 2023). Siinä on kyse myös siitä, että osaa vähentää tarpeetonta puolustusasemiin ajautumista mahdollisissa työelämän erimielisyystilanteissa, joita väistämättä tapahtuu kaikenlaisissa organisaatioissa. Tehokas melun vaimentaminen kiinnittää huomiota tämän lisäksi loukkaantumiseen. On tärkeää olla loukkaantumatta, vaikka ei saisikaan omaa tahtoaan läpi. Jos alkaa sabotoimaan omasta mielestä huonon päätöksen toteuttamista tai ei sitoudu sen edistämiseen, tekee paljon hallaa organisaatiolle, mikä ennen pitkää vaarantaa myös oman aseman osana organisaatiota.

Kuva 1. Kun pystyy vaimentamaan työympäristön melun, on työskentely seesteisempää. (PublicDomainPictures 2014)

Melun vaimentamisen kehittäminen

Työelämätaitojen kehittäminen on tärkeää, jotta voi välttää loukkaantumista työssä ja välttää puolustuskannalle asettumista. Distance LAB -hankkeessa (LAB 2024) on kehitetty tapoja, joilla työntekijä voi parantaa taitojaan.

Hyvä viestintä on avainasemassa. Työntekijän tulisi oppia ilmaisemaan itseään selkeästi ja kuuntelemaan muita. Tämä auttaa välttämään väärinkäsityksiä ja konflikteja. Näin voidaan välttää myös tahattomasti aiheutettuja tilanteita, joissa joku osallisista loukkaantuu. Tämä on helpompaa silloin, kun pyrkii ymmärtämään muiden näkökulmia ja tunteita. Empaattinen asenne auttaa välttämään konflikteja ja luo parempaa työympäristöä.

Yksi tärkeitä puolustuskannalle ajautumisen aiheuttajia on stressi. Työntekijän tulisi kokeilla erilaisia stressinhallintatekniikoita, kuten hengitysharjoituksia tai meditaatiota. Vaikka jokin tekniikka ei itselle sopisikaan, ei kannata luovuttaa. Varmasti monien tekniikoiden joukosta löytyy vaihtoehto, joka auttaa itseä ja sitä kautta myös muuta työyhteisöä.

Konflikteja ei voi aina välttää, mutta niitä voi hallita. Jokainen voi harjoitella konfliktinhallintataitoja, kuten neuvottelua ja kompromissien tekemistä. Niiden avulla on mahdollista löytää puolivälin ratkaisu, jossa jokainen kokee tulleensa kuulluksi ja on sen myötä valmiimpi edistämään syntyneen päätöksen jalkautumista osaksi organisaation käytänteitä.

Osa tulevaisuuden työelämätaitoja

Fletcher ja Thornton (2023) ovat todenneet, että melun vaimentaminen ei ole kaikkein tärkein tulevaisuuden työelämätaito. Kun vihapuhe yleistyy internetissä, vaarana on, että sama käytös läikkyy myös organisaatioiden sisäiseen toimintaan. Siksi melun vaimentaminen on tärkeää työelämässä ja etenkin etävuorovaikutuksessa. Kun melu osataan vaimentaa tehokkaasti, se tekee työn tekemisestä miellyttävämpää. Lopulta siitä hyötyy koko organisaatio.

Kannattaa myös muistaa, että jokainen työympäristö on erilainen, ja yllä esitellyt vinkit voivat vaihdella tilanteen mukaan. On tärkeää, että työntekijät ja työnantajat tekevät yhteistyötä luodakseen turvallisen ja tuottavan työympäristön.

Kirjoittaja

Sami Heikkinen, FM, KTM, kehittää LAB-ammattikorkeakoulussa asiantuntijana Distance LAB -hankkeessa (LAB 2024) yritysten etävuorovaikutusosaamista.

Lähteet

Fletcher, S., & Thornton, K. R. 2023. The top 10 soft skills in business today compared to 2012. Business and Professional Communication Quarterly, 86(4), 411-426.

PublicDomainPictures. 2014. Koira, kuulosuojaimet, hauskaa, söpö. Pixabay. Viitattu 9.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/koira-kuulosuojaimet-hauskaa-s%C3%B6p%C3%B6-314949/

Robles, M. M. 2012. Executive perceptions of the top 10 soft skills needed in today’s workplace. Business Communication Quarterly, 75, 453–465. Viitattu 9.5.2024. Saatavissa  https://doi.org/10.1177/1080569912460400