Sote-alan työvoimapula ja henkilöstön vaihtuvuus asettavat haasteita henkilöstön osaamisen kehittämiselle ja ylläpitämiselle. Ilman riittävää ammattitaitoista henkilöstöä ei ole mahdollista tuottaa laadukkaita sote-palveluja (Tevameri 2021, 9). Henkilöstön osaamista on kehitettävä, jotta organisaatio pysyy kilpailukykyisenä (Kallonen & Kuhmonen 2021, 11). Mentorointi on yksi hyödynnettävissä oleva keino osaamisen kehittämiseen (Heikkilä 2016, 24). Työperäisen maahanmuuton lisääminen puolestaan nähdään osaratkaisuna työvoimapulaan (Rautio 2021).
Sote-alan henkilöstön monikulttuurisuus ja työntekijöiden keskinäinen erilaisuus rikastuttavat alan monimuotoisuutta. Monikulttuurinen työyhteisö on usein ajatuksiltaan, näkökulmiltaan ja osaamiseltaan muita työyhteisöjä rikkaampi. Monikulttuurisuus voi parantaa organisaation palvelujen laatua ja lisätä asiakas- ja potilastyytyväisyyttä. (TTK 2016, 5, 8–9.)
Työyhteisön kulttuuri tutuksi
Monikulttuurisessa työyhteisössä tarvitaan ammatillista osaamista ja ns. työpaikkaosaamista, joka perustuu yhteiseen ymmärrykseen työpaikan käytännöistä. (Toivanen ym. 2018, 5.) Mentoroinnilla on keskeinen merkitys eri kulttuureista tulevien työntekijöiden työelämätaitojen ja työyhteisön kulttuuriin tukemisessa (Ahlfors ym. 2014, 7–8; Toivanen ym. 2018, 6).
Vähemmistöryhmien osaamisen hyödyntäminen on tärkeää sote-alan työvoimapulassa (Ahlfors ym. 2014, 9). Useiden selvitysten mukaan Suomessa vähemmistöryhmiin kuuluvien eteneminen koulutustaan vastaaviin tehtäviin on vaikeaa ja urakehitys hidasta (Toivanen ym. 2018, 5; THL 2023). Mentorointi voi olla tehokas tuki esimerkiksi ulkomaalaistaustaisten koulutettujen henkilöiden urakehityksessä. Mentoroinnin avulla rakentuvat ja vahvistuvat sosiaaliset ja ammatilliset verkostot, mikä edistää urakehitystä. (Ahlfors ym. 2014, 9.)
Vähemmistöryhmien mentorointihaasteet
Opinnäytetyössään Väkeväinen (2023) kartoitti mentorointia edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä mentoroinnin hyötyjä osaamisen kehittämisessä sote-alalla. Tutkimustuloksissa keskeisiksi haasteiksi vähemmistöryhmien mentoroinnille nousivat osaavien mentorien vähyys ja virallisten mentorointiohjelmien puuttuminen. Mentorien vähyys asettaa vähemmistöryhmät eriarvoiseen asemaan, koska he hyötyvät enemmän samaa sukupuolta ja etnistä taustaa olevista mentoreista. Mentorointiohjelmien puuttuminen rajoittaa sote-alan monimuotoisuutta sekä monikulttuurisuuden mukanaan tuomaa näkökulmien rikkautta. (Hamer ym. 2019, 16; Ferrari ym. 2022, 179–180.)
Sote-alan vähemmistöryhmien mentorointia tulisi tehostaa organisaatiorajat ylittävän yhteistyön avulla. Nykyteknologia mahdollistaa mentoroinnin fyysisestä etäisyydestä huolimatta, lisäksi eri organisaatioiden välisten mentorointipoolien hyödyntäminen parantaisi mentorien saatavuutta ja vähemmistöryhmien mentorointimahdollisuuksia.
Kirjoittajat
Tiia Väkeväinen opiskelee sairaanhoitajaksi (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulussa integroitujen hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja johtaja -koulutusohjelmassa.
Anne Suikkanen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
Ahlfors, G., Saarela, I., Vanhanen, S. & Wetzer-Karlsson, M. 2014. Työuramentoroinnilla tuloksiin – Opas koulutettujen maahanmuuttajien mentorointiin. Womento koulutusopas. Väestöliitto. Viitattu 24.8.2023. Saatavissa https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2020/11/4274ab7c-womento-koulutusopas-pdf-101114.pdf
Ferrari, L., Mari, V., Capelli, G. & Spolverato, G. 2022. Mentorship and early career mentorship. Artificial Intelligence Surgery, 2022; 2, 177–185. Viitattu 2.6.2023. Saatavissa https://aisjournal.net/article/view/5211
Hamer, D.H., Hansoti B., Prabhakaran, D., Huffman, M.D., Nxumalo, N., Fox, M.P., Gopal, S., Oberhelman, R., Mwananyanda, L., Vwalika, B. & Rispel, L.C. 2019. Global Health Research Mentoring Competencies for Individuals and Institutions in Low- and Middle-Income Countries. The American journal of tropical medicine and hygiene, 2019, Vol. 100 (1), 15–19. Viitattu 2.6.2023. Saatavissa DOI 10.4269/ajtmh.18-0558
Heikkilä, H. 2016. Osaaminen, osaamisen johtaminen ja mentorointi osaamisen kehittämisen menetelmänä. Pro gradu -tutkielma. Vaasan yliopisto. Viitattu 11.2.2023. Saatavissa https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/7173/osuva_6796.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kallonen, T. & Kuhmonen A. 2021. Jatkuva oppiminen – Työelämän tärkein taito. Helsinki: Kauppakamari.
Rautio, V. 2021. Työvoimapula uhkaa sote-palveluja myös hyvinvointialueilla. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat. Viitattu 14.8.2023. Saatavissa https://www.kt.fi/blogi/2021/tyovoimapula-uhkaa-sote-palveluja-myos-hyvinvointialueilla
Shutterbug75. 2016. Olla samaa mieltä, sopimus. Pixabay. Viitattu 18.9.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/olla-samaa-mielt%C3%A4-sopimus-1238964/
THL. 2023. Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 24.8.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/kotoutuminen-ja-osallisuus/tyoelama
Tevameri, T. 2021. Toimialaraportit. Katsaus sote- alan työvoimaan. Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua. Työ- ja elinkeinoministeriö. TEM toimialaraportit 2021:2. Helsinki: TEM. Viitattu 14.8.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162852/TEM_2021_02_t.pdf
Toivanen, M., Väänänen, A., Kurki, A-L., Bergbom, B. & Airila, A. (toim.). 2018. Moni osaa! – työpaikkaosaaminen monikulttuurisilla työpaikoilla. Tietoa työstä. Työterveyslaitos. Helsinki: Juvenes Print. Viitattu 24.8.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-803-0
TTK. 2016. Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työyhteisössä. Työturvallisuuskeskus. Viitattu 24.8.2023. Saatavissa https://ttk.fi/wp-content/uploads/2022/03/Monimuotoisuus-yhdenvertaisuus-ja-tasa-arvo-tyoyhteisossa.pdf
Väkeväinen, T. 2023. Mentorointi osaamisen kehittämisen tukena sosiaali- ja terveysalalla. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.8.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091525873
