Miksi kannattaa verkostoitua?

Suomen yrittäjistä suurin osa on yksin tai pienyrittäjiä (Yrittäjät 2022). Yksin tehden niin aika, voimavarat kuin osaaminen voivat olla kortilla, ja tähän on moni keksinyt avuksi verkostot. Mitä paremmin on verkostoitunut, sitä helpompi on saada tunnettuutta omalle tuotteelleen, mutta toisaalta myös apua toiselta yrittäjältä (Vahtokari 2023.) Mika Pasasen väitöskirjatutkimus (2003) vahvistaa, että yrittäjän laajoilla verkostoilla on todettu olevan vaikutusta yrityksen menestymiseen.

Kuva 1.  Yrittäjän verkostoilla on tutkitusti vaikutusta yrityksen menestymiseen. (geralt 2017)

Erilaiset toimintaympäristöt

Yrittäjät toimivat saadakseen yrityksestä tuloja, kasvattaakseen sekä kehittääkseen yritystään. Ympäröivä yritysmaailma, taloudellinen tilanne sekä yrityksen toimiala vaikuttavat heidän toimintaansa. (Yrityssuomi Koillismaa 2023).

Julkisella puolella toimijoita on paljon, on valtion hallintoon liittyviä organisaatioita sekä kuntatason toimijoita. Joskus on noussut tilanteita, joissa yksityinen ja julkinen toimija eivät tunnista toisen toimintatapaa tai syitä toimia kyseisellä tavalla. Tässä on menty koko ajan parempaan suuntaan, ja nykyään dialogia käydään yksityisen ja julkisen tahon välillä. Dialogin jatkuvuus koetaan tärkeänä ja siihen panostetaan.  Tällöin verkostot nousevat arvokkaaksi yhteistoiminnan mahdollisuudeksi. Verkostot eivät kuitenkaan synny tyhjästä, vaan niiden luominen ja kehittäminen vaatii aikaa ja panostamista. (Ståhlberg 2021; Ilmoniemi ym. 2009).

Verkostot voimavarana

Yrittäjät ovat hyvin kiireisiä omassa työssään.  Kuntapuolella kiireet ovat myös kasvaneet, sillä huonon taloustilanteen vuoksi on henkilöstöä usein vähennetty eläköitymisten yhteydessä. Kun työmäärä kasvaa, ovat verkostot tärkeässä roolissa asioiden eteenpäin viemisessä. Verkostojen kautta tieto kulkee myös jossain tapauksessa nopeammin kuin virallisia kanavia pitkin. Epämuodolliset verkostot voivat myös vahvistaa erityyppisten toimijoiden yhteistyötä ja madaltaa hierarkista yhteydenpitoa.

Naisyrittäjille tehdyssä tutkimuksessa yli kolmasosa yrittäjänaisista vastasi, että heillä on etua laajoista verkostoista. Tämä oli kolmanneksi eniten mainittu tekijä, kun vastaajat saivat valita, mistä asioista heille oli eniten hyötyä yrittäjänä toimimisessa. (Vahtokari 2023). Miehillä ensimmäinen verkostoituminen alkaa usein armeijassa, missä toimitaan tiiviinä ryhmänä.

Kun toimijat tuntevat toisensa riittävän hyvin, on verkostojen ylläpito luonnollista. Silloin konkretisoituu se, miten helppo on kilauttaa kaverille, jolla on jotain muuta osaamista, mutta mihin tarvitaan asiantuntijan kommenttia tai palautetta.

Koulutusalalla erinomainen esimerkki verkostoitumisesta ja sen hyödyistä on juuri päättynyt hanke Yritysten vihreät siirtymät, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio (LAB 2023.) Hankkeessa oli useita ympäri Suomea sijaitsevia ammattikorkeakouluja, joiden asiantuntijat tutustuivat hankkeen aikana uusiin kollegoihin ja näin luotujen verkostojen avulla yhteistyö myös tulevaisuudessa on entistä helpompaa.

Kirjoittaja

Tarja Vahtokari toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä, ja hän työskenteli asiantuntijana hankkeessa Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio (LAB 2023).

Lähteet

geralt. 2017. Altmann, G. Verkkoihin, ihmiset. Pixabay. Viitattu 8.12.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/verkkoihin-ihmiset-k%C3%A4ytt%C3%A4jille-3017398/

Ilmoniemi, M., Järvensivu, P., Kyläkallio, K., Parantainen, J. & Siikavuo, J. 2009. Uuden Yrittäjän Käsikirja. Helsinki, Talentum.

LAB. 2023. Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio (React, Etelä-Suomi). Hanke. Viitattu 22.11.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/yritysten-vihrea-siirtyma-muutoskyvykkyys-ja-digitalisaatio-react-etela-suomi

Pasanen, M. 2003. In Search of Factors Affecting SME Performance: The Case of Eastern Finland. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja. H, Informaatioteknologia ja kauppatieteet, 1. 2003-11-29. Viitattu 8.12.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:951-781-980-3

Ståhlberg, L. 2021. Kohti omannäköistä yrittäjyyttä. Tallinna: Basam Books Oy.

Vahtokari, T. 2023. Miksi naiset päätyvät yrittäjiksi? Tuotantotalouden diplomityö. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT. Viitattu 29.11.2023. Saatavissa https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/165180/Diplomity%c3%b6%20Tarja%20Vahtokari%2025012023.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Yrittäjät. 2022. Yrittäjyys Suomessa. Viitattu 29.11.2023. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/wp-content/uploads/2022/01/Suomen-Yrittajat_tietoa-jasenistamme-2022.pdf

Yritys-Suomi Koillismaa. 2023. YT1 Liiketoiminnan laatimisopas.  Naturpolis Nordic Business Center. Koillis-Suomen aikuiskoulutus. Oulun seudun ammattiopisto, Taivalkosken yksikkö. Viitattu 8.12.2023. Saatavissa https://www.yritystulkki.fi/application/files/7514/9085/9202/YT1_LTS_Laatimisopas_Koillismaa.pdf