Simulaatiomenetelmä taloushallinnon asiakaspalvelutaitojen opetuksessa

Simulaatiot ovat vakiinnuttaneet asemansa monilla aloilla tehokkaana tapana harjoitella työelämän tilanteita turvallisesti ja käytännönläheisesti. Myös taloushallinnossa asiakastyön merkitys kasvaa, mikä lisää tarvetta menetelmille, jotka tukevat vuorovaikutus- ja palveluosaamisen kehittymistä aidoilta tuntuvissa tilanteissa.

Simulaatiomenetelmän soveltuvuudesta asiakaspalvelutaitojen harjoittamiseen saatiin kokemuksia Talouden asiakaspalvelun simulaatiot -hankkeen työpajoissa, joissa menetelmää testattiin käytännönläheisessä oppimisympäristössä (LAB 2026).

Simulaatio opetusmenetelmänä

Simulaatiopedagogiikkaa voidaan kuvata opetusmenetelmäksi, joka nojaa vahvasti kokemukselliseen oppimiseen. Simulaatioissa oppiminen rakentuu toiminnallisten harjoitusten, autenttisten tilanteiden ja niiden jälkeisen reflektion varaan. (Silvennoinen & Aksovaara 2025.)

Simulaatiot mahdollistavat monimutkaisten tilanteiden harjoittelun hallitussa ja turvallisessa ympäristössä. Oppijat voivat kokeilla erilaisia toimintatapoja, tehdä virheitä ja tarkastella niiden seurauksia ilman todellisia riskejä. Simulaatiopohjainen opetus toimii siten sillanrakentajana teoreettisen opetuksen ja työelämän vaativien tilanteiden välillä (Sellberg & Lindwall 2026).

Hyviä kokemuksia asiakaspalvelutaitojen kehittämisestä

Talouden asiakaspalvelun simulaatiot -hankkeen työpajoissa osallistujat pääsivät simuloimaan asiakaskohtaamisia tiimeille räätälöityjen tilannekuvausten pohjalta. Tilannekuvaukset laadittiin hankkeen ja osallistuvien yritysten yhteyshenkilöiden yhteisissä suunnittelupalavereissa siten, että ne vastasivat mahdollisimman hyvin tiimiläisten todellisia työtehtäviä. Työpajojen jälkeen osallistujilta kerättiin palautetta Webropol-kyselyllä, ja osaa tiiminvetäjistä haastateltiin jälkikäteen Teamsin välityksellä.

Webropol-kyselyn (n = 89) tulosten mukaan 88 % vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väitteestä ”Simulaatiomenetelmä sopii hyvin taloushallinnon asiakaspalveluosaamisen kehittämiseen”. Yli puolet vastaajista (53 %) antoi väitteelle korkeimman mahdollisen arvosanan (5) Likert-asteikolla 1–5. Myös haastatteluissa simulaatiomenetelmä todettiin mielekkääksi ja tehokkaaksi oppimistavaksi (Talouden asiakaspalveluosaamisen simulaatiot 2026a; 2026b).

Haastatteluissa simulaatiomenetelmä kuvattiin käytännönläheiseksi ja turvalliseksi tavaksi kokeilla erilaisia lähestymistapoja sekä saada välitöntä palautetta kollegoilta ja ohjaajilta. Simulaatioiden koettiin kehittävän erityisesti asiakkaan tarpeiden tunnistamista ja selkokielistä viestintää sekä ammatillista rauhallisuutta ja reflektiokykyä aidonkaltaisissa työelämätilanteissa.

Haastatteluissa nousi esiin myös asiakaspalvelu- ja yleisten työelämätaitojen kasvava painoarvo alan rekrytoinnissa.

”…nyt jos palkattais uutta työntekijää niin mä en katsoisi niinkään sitä kokemusta ja sitä substanssia vaan sitä että onko se hyvä tyyppi ja tuleeko se toimeen asiakkaiden kanssa ja ymmärtääkö se tietojärjestelmiä…”

Simulaatiomenetelmän hyödyntäminen LABin taloushallinnon opetuksessa

Simulaatiomenetelmää on LAB-ammattikorkeakoulussa hyödynnetty opetuksessa jo pitkään erityisesti hoitotyön koulutuksessa. Liiketalouden alalla simulaatiot ovat painottuneet johtamisen koulutukseen, mutta yksittäisiä kokeiluja on tehty myös taloushallinnon opinnoissa, esimerkiksi Yritysverotus ja tilinpäätössuunnittelu -opintojaksolla (Niemi ym. 2019).

Talouden asiakaspalveluosaamisen simulaatiot -hankkeen kokemusten perusteella simulaatiomenetelmää voisi hyödyntää jatkossa säännöllisemminkin osana taloushallinnon opetusta. Se tarjoaa mahdollisuuden tuoda vaihtelua perinteisten, vahvasti substanssiosaamiseen nojaavien opetusmenetelmien rinnalle ja harjoitella tavoitteellisesti asiakastyöhön liittyviä vuorovaikutus- ja palvelutaitoja.

Simulaatioiden avulla opiskelijat voivat opintojensa aikana kohdata taloushallinnon asiantuntijatyölle tyypillisiä asiakastilanteita turvallisessa ympäristössä ja pohtia omaa toimintaansa osana asiantuntijaroolia. Tämä tukee valmiuksia, joita taloushallinnon työtehtävät yhä useammin edellyttävät teknisen osaamisen rinnalla.

Lähteet

LAB. 2026. Talouden asiakaspalveluosaamisen simulaatiot. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.4.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/talouden-asiakaspalveluosaamisen-simulaatiot

Niemi, S., Kräkin, M. & Saarinen, T. 2019. Simulation Pedagogy in Business Studies: Helping Bridge the Gap Between Theory and Practice. In: L. Gomez Chova, A. Lopez Martínez & I. Candel Torres (eds). ICERl2019 Proceedings. Seville, Spain 11th-13th November 2019. Valencia: IATED. 2806-2811.

Sellberg, C. & Lindwall, O. 2026. Simulation-based training in professional education: learning, participation, and instructional design. Instructional science. Vol. 54 (1), 9. Viitattu 7.4.2026. Saatavissa: https://doi.org/10.1007/s11251-025-09763-2

Silvennoinen, M. & Aksovaara, S. 2025. Simulaatiopedagogiikka ammattiosaamista tukemassa. Jamk Arena Pro. Viitattu 7.4.2026. Saatavissa https://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2984-0783-179

Talouden asiakaspalveluosaamisen simulaatiot. 2026a. Yhteenveto teemahaastatteluista. Viitattu 8.5.2026. Saatavissa  https://taloudensimulaatiot.fi/yhteenveto-teemahaastatteluista/

Talouden asiakaspalveluosaamisen simulaatiot. 2026b. Simulaatioiden palautekyselyn kooste. Viitattu 8.5.2026. Saatavissa  https://taloudensimulaatiot.fi/simulaatiotyopajojen-palautekyselyn-tulosten-kooste/