Käsite- ja miellekarttoja voidaan käyttää opetuksessa monipuolisesti oppimisen tukemisen keinoina (ks. Glòria ym. 2022; Karim ym. 2022). Miellekartat (mind map) on määritelty graafisena esityksenä valitun aihepiirien keskeisistä teemoista (mm. Tuulaniemi 2011), ja ne ovat käsitekartoista poiketen lähinnä assosiaatioiden kuvauksia (Davies 2011). Miellekarttoja käytetään myös tutkimuksellisen kehittämisen keinona, johon palveluiden kehittämistä opiskelevien opiskelijoiden on hyvä tutustua jo opintojen aikana.
Palvelumuotoilun prosessia kuvataan usein tuplatimantin tai vaiheistuksen mallilla, jossa tutkimusvaihe sijoittuu kehittämisprosessin alkupuolelle (mm. Stickdorn ym. 2018; Tuulaniemi 2011). Miellekartalla voidaan hahmottaa palvelumuotoilun alkuvaiheessa toimeksiantoa ja siihen liittyviä asioita, ideoita sekä vuorovaikutussuhteita. Yleensä miellekartan laatimisen ohjeena on aloittaa graafisen kuvauksen laatiminen sijoittamalla kuvion keskelle käsiteltävä asiakokonaisuus. Sen ympärille kirjoitetaan tähän ydinteemaan liittyviä asioita, joiden välisiä hierarkkisia suhteita sekä syys-seuraussuhteita pyritään kuvaamaan yhdistävien viivojen avulla. (Tuulaniemi 2011.)
LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointialan palvelumuotoilun tutkinnon (YAMK) ydinosaamisen opinnoissa opiskelijat tutustuvat miellekartan laatimiseen. Uuden palvelumallin luominen hyvinvointialalla -opintojakson (5 op) ennakkotehtävänä opiskelijat laativat yksilötyönä miellekartan. Tehtävänä oli laatia visuaalinen kuvaus suhteessa palvelumuotoilun kokonaisuuden opiskeluun ja kyseessä olevan kurssin osaamistavoitteisiin ottamalla huomioon jo aiemmat ydinosaamisen opinnot muotoiluajattelun ja käyttäjälähtöisen kehittämisen perusteista. Keskeinen tavoite tällä tehtäväksiannolla oli rakentaa yhteyttä aiempien ja tulevan opintojakson välille ja orientoida opiskelijoita pohtimaan omia osaamisen tarpeitaan. Tehtävät arvioitiin asteikolla hyväksytty / hylätty.
Havainnollisuutta myös opettajalle
Kaikki palautetut (n. 40 kpl) miellekartat arvioitiin hyväksytyiksi. Ne poikkesivat toisistaan visuaalisen ilmeen, asioiden välisten yhteyksien kuvauksen sekä esiteltyjen asioiden lukumäärien perusteella. Suurimmassa osassa tehtäviä miellekartan keskeiseksi käsitteeksi oli merkitty palvelumuotoilu, kahdessa tehtävässä opiskeltava opintojakso ja yhdessä tehtävässä palvelumuotoilun prosessi.
Yhteistä lähes kaikille miellekartoille oli palvelumuotoilun keskeisten käsitteiden esittely, vaikka asioiden väliset yhteydet ja hierarkiat esiteltiin niissä hyvinkin monella eri tavoin. Samoin visuaaliselta ilmeeltään tehtävät erosivat toisistaan, vaikka opiskelijoilla oli mahdollisuus käyttää valmiita malleja tehtävänsä tukena. Opettajan näkökulmasta miellekartat orientoivat uuden oppimiseen, olivat tekijöittensä näköisiä ja myös osoittivat opettajalle laajuutta, jolla opitut asiakokonaisuudet olivat hallussa uuden asiasisällön opiskeluun siirryttäessä.
Kirjoittaja
Arja-Tuulikki Malin opettaa palvelumuotoilua ja ohjaa sitä käsitteleviä YAMK-opinnäytetöitä hyvinvointialalla LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Davies, M. 2011. Concept mapping, mind mapping and argument mapping: what are the differences and do they matter? Higher Education 62(3), 279–301. Viitattu 4.11.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s10734-010-9387-6
Glòria, R.-G., David, C.-L., Malagón-Aguilera, M. C., Pérez-Jiménez, B., Mantas-Jiménez, S. & Roqueta-Vall-Llosera, M. 2022. Service Learning Experience on Health Habits in High School Students Conducted by Nursing Students: A Qualitative Design. Nursing Reports 12(4), 804–813. Viitattu 4.11.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3390/nursrep12040078
harishs. 2018. Sharma, H. Learning, knowledge, idea, school. Pixabay. Viitattu 4.11.2024. Saatavissa https://pixabay.com/illustrations/learning-knowledge-idea-school-3245793/
Karim, R. A., Mustapha, R., Awaludin, F. A. & Zaidi, A. 2022. Exploring Tertiary Learners’ Perceptions, Activities and Experiences of Using Digital Mind Map via Mobile Application. International Journal of Academic Research in Business and Social Sciences 12(11), 554 – 566. Viitattu 4.11.2024. Saatavissa http://dx.doi.org/10.6007/IJARBSS/v12-i11/15048
Stickdorn, M., Lawrence, A., Hormess, M. & Schneider, J. 2018. This is service design doing. Applying service design thinking in the real world. A practitioners’ handbook. Canada: O’Reilly.
Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum Media Oy.
