Toimintamalli avuksi lahtelaisille lapsiperheille

Lapsiperheiden hyvinvointi on ollut yksi tämän hetken puhutuimmista aiheista, sillä viime vuoden keväänä puhjennut koronatilanne on jättänyt jälkensä ihmisten hyvinvointiin, perheiden taloudelliseen tilanteeseen, yksinäisyyden tuntemuksiin ja vanhemmuuden kokemuksiin (Hakulinen ym. 2020, 1). Toisaalta korona-aika on voinut lisätä perheiden yhteistä aikaa tuoden lisää hyviä yhteisiä hetkiä perheille (Valtioneuvoston julkaisuja 2020:21, 18).

Lapsiperheiden hyvinvointia on tutkittu viime vuosina usean eri tahon toimesta. Tulokset ovat olleet saman suuntaisia eli lapsiperheissä voidaan yleisesti ottaen hyvin, mutta joitakin arkea rasittavia asioita perheillä on. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2021) toteutti vuosina 2018 ja 2020 FinLapset-tutkimukset, joissa ilmeni, että tämän päivän perheet voivat hyvin ja ovat elämäänsä tyytyväisiä, mutta esimerkiksi arjessa jaksaminen, yksinäisyys ja taloudellinen tilanne koetaan monissa perheissä haasteina.

Varhaiskasvatus on ollut osaltaan tukemassa perheiden hyvinvointia kasvatuksen ohella jo vuosia. Nykyinen varhaiskasvatuslaki (540/2018, 1§, 2§) määrittelee, että varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, hoitoa ja opetusta, jossa painottuu pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen muotoja ovat päiväkoti, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus.

Jokaisella kunnalla on oma paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma, johon se pohjaa oman varhaiskasvatustoimintansa. Lahden kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa Lahden kaupungin tarjoamaa varhaiskasvatusta. Avoin varhaiskasvatus nähdään siinä yhtenä varhaiskasvatusmuotona ja se noudattelee samaa varhaiskasvatuksen linjaa kuin päiväkodissa ja perhepäivähoidossa järjestetty varhaiskasvatus. Toiminnalla on tarkoitus lisätä kotona olevien perheiden sosiaalisia kontakteja ja tukea perheiden hyvinvointia lapsiperhearjessa. (Lahden kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma, 9−10, 12.)

Kuva 1. Iloa yhteiseen lapsiperhearkeen avoimen varhaiskasvatuksen kautta. (Timkraaijvanger 2018)

Kehittämiskohteena Lahden kaupungin avoin varhaiskasvatus

Avointa varhaiskasvatusta on järjestetty Lahdessa jo 50 vuoden ajan. Muutamina viime vuosina on ollut nähtävissä, että avoin varhaiskasvatus tällaisenaan ei enää tavoita asiakkaita yhtä hyvin kuin ennen. (Annala & Harju 2020.)

Syksyllä 2020 alkoi tutkimuksellinen kehittämishanke, jonka tarkoituksena oli saada avoin varhaiskasvatus vastaamaan paremmin lahtelaisten lapsiperheiden toiveita ja tarpeita (Stenberg 2021). Tavoitteeksi asetettiin uudenlaisen toimintamallin tuottaminen Lahden kaupungin avoimelle varhaiskasvatukselle. Menetelminä tässä käytännönläheisessä toimintatutkimuksessa käytettiin teemahaastatteluja, dokumenttianalyysiä ja ryhmäkeskusteluja. Tulosten perusteella syntyi uudistettu toimintamalli, joka mahdollistaa yhtenäisen toiminnan jokaisessa avoimen varhaiskasvatuksen toimintayksikössä ja tarjoaa mahdollisuuden yhteistyön toteuttamiseen toisten lapsiperhetoimijoiden kanssa, lasten oman kerhotoiminnan ohella.

Kirjoittajat

Erja Stenberg on opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa, sosionomi YAMK -tutkinnossa, lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelmassa.

Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori.

Lähteet

Annala, T. & Harju, M. 2020. Avoimen varhaiskasvatuksen kehittämispalaveri 10.8.2020. Lahti.

Hakulinen, T., Hietanen-Peltola, M., Hastrup, A, Vaara, S., Jahnukainen, J. & Varonen, P. 2020. ”Pahin syksy ikinä” – Lasten, nuorten ja lapsiperheiden peruspalvelut koronasyksynä 2020. Työpaperi 37/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 17.4.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140643/URN_ISBN_978-952-343-579-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lahden kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma. 2019. [Viitattu 18.4.2021]. Saatavissa: https://www.lahti.fi/tiedostot/varhaiskasvatussuunnitelma/

Stenberg, E. 2021. Avoimen varhaiskasvatuksen uudistettu toimintamalli – tukea lahtelaisille lapsiperheille. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. [Viitattu 2.12.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120122902

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Lapset, nuoret ja perheet. Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi. [Viitattu 17.4.2021]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/lasten-ja-lapsiperheiden-hyvinvointi

Valtioneuvoston julkaisuja 2020:21. Lasten ja nuorten hyvinvointi koronakriisin jälkihoidossa. [Viitattu 17.4.2021]. Saatavissa: https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&ved=2ahUKEwiA8NH73ITwAhVIhv0HHVRPA1MQFjAHegQICBAD&url=https%3A%2F%2Fjulkaisut.valtioneuvosto.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F10024%2F162318%2FVN_2020_21.pdf&usg=AOvVaw31U0lSNx_XxFH7HqlUvC6c

Varhaiskasvatuslaki 13.7.2018/540. Finlex. [Viitattu 18.4.2021]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540#L3

Kuvat

Kuva 1. Timkraaijvanger. 2018. Park Mother Girl Mama Child Toddler Landscape. Pixabay. [Viitattu 1.12.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/photos/park-mother-girl-mama-child-3089907/