Suomen jätelaki uudistui heinäkuussa 2021 ja sitä tukevat säädöspaketin asetukset joulukuussa 2021. Uudistukset tukevat EU:ssa kesällä 2018 hyväksyttyä jätesäädöspakettia, joka tehostaa kierrätys- kiertotaloustavoitteita. Tavoitteiden mukaan rakennus- ja purkujätteestä tulisi 70 % kierrättää, valmistaa uudelleen käytettäväksi tai hyödyntää muuten materiaalina. Viime vuosina hyödyntämisaste on ollut vain 50–60 %. Tavoitteiden saavuttamiseksi uusi jäteasetus §26 velvoittaa rakennus- ja purkujätteiden erilliskeräyksen järjestämisen erinäisille rakennusmateriaaleille, mukaan lukien mineraalivillan. (Ympäristöministeriö.)
Purettuna mineraalivilla on hankala jätejae, sillä sille ei ole löydetty ekologista loppukäyttöä. Purkuvilla ei käy energiajakeeksi, vaan se päätyy kaatopaikalle, jonne se jää maatumattomana pysyvästi. (Yliniemi & Tuorila 2023.) Purkuvillan uudelleenkäyttö on haastavaa, vaikkakin siihen on jo joitakin toimenpiteitä tehty. (Törmänen 2022.) Kuitenkin tällä hetkellä suurin osa purettavasta mineraalivillaeristeestä päätyy edelleen kaatopaikalle haudattavaksi maatäyttöön.
Jätevillasta uusioeristeeksi
LAB-ammattikorkeakoulussa toteutettiin kevään 2023 aikana esiselvityksiä mineraalivillajätteen uudelleenkäytöstä. Aloite tutkimukselle tuli Lahden hiilineutraalin rakentamisen kehityskeskukselta, jonka tavoitteena on muun muassa tukea hiilineutraalin rakentamisen tuote- ja kehityshankkeita. (Lahden kaupunki 2023)
Selvitysten tavoitteena oli tutkia, onko mineraalivillaa mahdollista pinnoittaa sementtipohjaisella massalla ja näin ollen käyttää uudelleen esimerkiksi rakennuksen ulkopuolisena lämmöneristeenä. Selvitykset oli rajattu sementtipohjaisen pinnoituksen tutkimiseen, sillä tavoitteena oli käyttää valmistusvaiheessa vähän energiaa kuluttavaa pinnoitusmenetelmää.
Selvityksiä tehtiin kahdella eri lähestymiskulmalla. Selvityksessä pyrittiin käyttämään sideaineena mahdollisimman vähän sementtiä, korvaten sementtiä ja runkoainetta muun muassa jätebetonista saaduilla aineksilla sekä masuunikuonalla. (Löppönen 2023.) Toisessa selvityksessä rajattiin käyttö sementtiin sekä valmistuksessa käytettäviin yleisiin lisä- ja seosaineisiin. (Tervo 2023.)
Selvitysten perusteella havaittiin, että mineraalivillan pinnoitus on mahdollista. Molemmissa selvityksissä pinnoitettu mineraalivilla saatiin ilmanpitäväksi ja kestämään puristusta.
Oleellista pinnoituksen onnistumisessa oli oikeanlaisen pinnoitusmassan reseptin ohella pinnoitettavan villakappaleen muoto ja koko. Parhaimpaan tulokseen päästiin, kun villasta valmistettiin pienehkö pallonmuotoinen kappale (Kuva 1).
Esiselvityksissä laskettiin myös materiaalien pohjalta kappaleiden hiilijalanjälkeä. Laskennoissa saatiin jalanjäljeksi kierrätystuotteelle 28,2 CO2kg/m3 vaihtoehtoisia sideaineita käyttäen (Löppönen 2023.) sekä 196,9 CO2kg/m³ sementtiä ja yleisiä lisä- ja seosaineita käyttäen. (Tervo 2023.) Arvojen suuri ero johtuu käytetyn sementin määrästä. Selvitysten perusteella on oleellista myös keskittyä pinnoituksessa käytetyn massan vähähiilisyyteen, jos tuotetta lähdetään kehittämään pidemmälle.
Mineraalivillajätteestä valmistetulla kierrätystuotteella suurin hyöty saavutettaisiin kuitenkin mineraalivillojen elinkaaressa. Jatkokäyttämällä mineraalivillajäte saataisiin sen kierrätysarvoa nostettua ylöspäin lopullisen maatumattoman kaatopaikkajätteen statuksesta sivuraaka-aineeksi kierrätystuotteeseen. (CO2data 2022.)
Kirjoittajat
Reetta Tervo on rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelija ja Mineraalivillan kierrätys-esiselvityksen laatija
Kalle Löppönen on rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelija ja Mineraalivillasta uusioeristeeksi-esiselvityksen laatija
Heikki Vehmas työskentelee LAB Ammattikorkeakoulussa rakennustekniikan lehtorina ja on ollut mukana selvityksien ohjaamisessa.
Lähteet
CO2data. 2022. Rakentamisen päästötietokanta. Viitattu 24.4.2023.Saatavissa https://co2data.fi/rakentaminen/
Lahden kaupunki. 2023. Hiilineutraalin rakentamisen kehityskeskus. Viitattu 5.5.2023.Saatavissa https://www.lahti.fi/asuminen-ja-ymparisto/tontit-ja-rakentaminen/hiilineutraalin-rakentamisen-kehityskeskus/
Löppönen, K. 2023. Mineraalivillajätteestä uusioeristeeksi. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lappeenranta. Viitattu 24.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051912017
Tervo, R. 2023. Mineraalivillan kierrätys. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lappeenranta. Viitattu 24.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614491
Törmänen E. 2021. Aiemmin purkuvilla on viety kaatopaikalle, nyt siitä tehdään betonin, asfaltin ja tiilien raaka-ainetta Tarvasjoella – ”Prosessi on tarkoin varjeltu salaisuus”. Tekniikka & Talous. Viitattu 24.4.2023. Saatavissa rajoitetusti https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/aiemmin-purkuvilla-on-viety-kaatopaikalle-nyt-siita-tehdaan-betonin-asfaltin-ja-tiilien-raaka-ainetta-tarvasjoella-prosessi-on-tarkoin-varjeltu-salaisuus/15f662cd-e039-4a9b-839a-33e88e9688d5
Yliniemi J. & Tuorila H. 2019. Mineraalivillalle arvoketjuja. Uusiouutiset. Viitattu 29.5.2023. Saatavissa https://www.uusiouutiset.fi/mineraalivillalle-arvoketjuja/
Ympäristöministeriö. Jätelaki ja asetukset – mikä muuttui, miten toimin? Jätelaki. Viitattu 24.4.2023. Saatavissa https://ym.fi/jatteet/jatelaki
