Mistä raskausajan lantiokivut oikeasti johtuvat?

Raskausaikana kipua lantion ja alaselän alueella kokee noin joka viides odottaja. Yleisimmin kipua koetaan raskauden viimeisellä kolmanneksella. (Simonds ym. 2022.) Kivut voivat vaikuttaa mielialaan ja vaikeuttaa liikkumista. Odottaja saattaa pelätä aiheuttavansa lisävahinkoa liikkumalla (Royal College of Obstetrians & Gynaecologist 2015) ja alkaa usein luontaisesti välttämään kipua pahentavaa liikettä, jolloin kyky selviytyä päivittäisistä toiminnoista voi heikentyä (Fakari ym. 2018).

Lantionalueen kivun syyt

Lantionalueen kipujen syyksi on esitetty lisääntyneestä relaksiinin erityksestä johtuvaa kudosten löystymistä etenkin häpyliitoksessa (Tiitinen 2022). Tutkimusten mukaan relaksiinihormonin määrässä oireettomilla ja lantionalueen kipua kokevilla odottajilla ei kuitenkaan ole eroa ja SI-nivelen kuvantamalla selvitetty löystyminen ei korreloi lantion alueella koetun kivun ja haitan kanssa (Albert ym. 1997; Damen 2001). Nykytutkimusten mukaan lantionalueen kipujen taustalla on useita syitä (Daneau ym. 2021). Fakarin ym. (2018) mukaan psykologisilla tekijöillä kuten uskomuksilla, asenteella ja pelolla on biomekaanisia tekijöitä suurempi vaikutus kivun kehittymiselle.

Muita syitä lantionalueen kivulle voivat olla raskauden edetessä vatsan kasvaminen ja kehon painopisteiden muuttuminen. Tämän seurauksena voi aiheutua epävakautta ja epätasaista liikettä lantionalueen nivelissä. Lantion ja alaselän alueen lihasvoima ja koordinaatio voivat heikentyä muuttuneen biomekaniikan seurauksena. (Royal College of Obstetrians & Gynaecologist 2015; Walters 2018.) Lisäksi riskitekijöitä kivun syntymiselle ovat aiempi trauma tai kipu lantion tai selän alueella sekä psyykkiset tekijät (Albert ym. 2006).

Kipujen hoitaminen on moninaista

Lantion alueen kipujen fysioterapian tavoitteena on parantaa odottajan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja arjessa selviytymistä sekä hallita kipua. Biopsykososiaalisen näkökulman tulisi ohjata lantionalueen kivun hoitoa, ja harjoittelun tulisi sisältää fyysisiä ja psykologisia harjoitteita.

Fysioterapiassa harjoitteita on hyvä kohdentaa vahvistamaan reisien ja pakaroiden lihasvoimaa (Stuge 2019) sekä rentouttamaan alaselkää, lantiota ja ristiluun aluetta (Tully 2022). Rentoutus- ja hengitysharjoitusten on todettu olevan tehokkaita kivunhallintakeinoja kaikille (Terveyskylä 2018), mutta myös raskaana olevilla (Akmese & Oran 2014). Odottajalle on tärkeää kertoa, että lantionalueen kipu ei ole vaarallista äidille tai sikiölle (Hogan 2014), ja että odottaja ei liikkumalla aiheuta haittaa.

LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapiakoulutukseen kuuluvana opinnäytetyönä tehtiin opas lantionalueen kipuista ja niiden hoitokeinoista (Toivonen & Vainio 2022). Oppaassa kuvailtiin lantionalueen kipujen syitä sekä kivun hoitokeinoja. Oppaan terapeuttiset harjoitteet valittiin tutkimustietoon perustuen.

Lähteet

Akmese, Z. & Oran, N. 2014. Effects of Progressive Muscle Relaxation Exercises Accompanied by Music on Low Back Pain and Quality of Life During Pregnancy. National Library of Medicine. Viitattu 4.11.2022. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24965313/ 

Albert, H., Godskesen, M., Korsholm, L. & Westergaard, J. 2006. Risk factors in developing pregnancy-related pelvic girdle pain. Acta Obstetricia et Gynegologica Scandinavca. Vol. 85(5), 539–544. Viitattu 4.11.2022. Saatavissa https://obgyn.onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.1080/00016340600578415 

Albert, H., Godskesen, J., Westergaard G., Chard T. & L. Gunn. 1997. Circulating levels of relaxin are normal in pregnant women with pelvic pain. European journal of obstetrics, gynecology, and reproductive biology. Vol. 74(1), 19–22. Viitattu 4.11.2022. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/9243195/ 

Damen, L., Buyruk, H., Güler-Uysal F., Lotgering, F. & Snijders, C. 2001. Pelvic pain during pregnancy is associated with asymmetric laxity of the sacroiliac joints. Acta Obstetricia et Gynegologica Scandinavca. Vol. 80(11), 1019–1024. Viitattu 4.11.2022. Saatavissa: https://obgyn.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1034/j.1600- 0412.2001.801109.x 

Daneau, C., Abboud, J., Marchand, A-A., Houle, M., Pasquier, M., Ruchat, S-M. & Descarreaux, M. 2021. Mechanisms Underlying Lumbopelvic Pain During Pregnancy: A Proposed Model. Musculoskeletal Pain,a section of the journal Frontiers in Pain Research. Viitattu 4.11.2022. Saatavissa https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpain.2021.773988/full 

Fakari, F., Simbar, M. & Naz, M. 2018. The Relationship between Fear-Avoidance Beliefs and Pain in Pregnant Women with Pelvic Girdle Pain: A Cross-Sectional Study. International Journal og Community Based Nursing and Midwifery vol 6(4), 305–313. Viitattu 24.2.2022. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6226607/

Hogan, M. 2014. Clinical practice quideline- management of pelvic girdle pain in pregnancy and post-partum. Chartered Physiotherapists Women‟s Health and Continence and Directorate of Strategy and Clinical Programmes Health Service Executive. Viitattu 30.3.2022. Saatavissa https://www.hse.ie/eng/services/publications/clinical-strategy-and-programmes/management-of-pelvic-girdle-pain-in-pregnancy-and-post-partum.pdf

Royal College of Obstetrians & Gynaecologist. 2015. Pelvic girdle pain and pregnancy. Viitattu 4.11.2022. Saatavissa https://www.rcog.org.uk/globalassets/documents/patients/patient-information-leaflets/pregnancy/pi-pelvic-girdle-pain-and-pregnancy.pd 

Simonds, A. Abraham, K. & Spitznagle, T. 2022. Executive Summary of the Clinical Practice Guidelines for Pelvic Girdle Pain in the Postpartum Population. Journal of Women’s Health Physical Therapy. Vol. 46 (1), 3–10. Viitattu 4.11.2022. Saatavissa https://journals.lww.com/jwhpt/Fulltext/2022/01000/Executive_Summary_of_the_Clinical_ Practice.2.aspx 

Stuge, B. 2019. Evidence of stabilizing exercises for low back- and pelvic girdle pain – a critical review. Brazilian Journal of Physical Therapy. Vol. 23(2), 181-186. Viitattu 4.11.2022. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6428920/ 

Terveyskylä. 2018. Rentoutuminen. Viitattu 4.11.2022. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/kivunhallintatalo/itsehoito/rentoutuminen 

Tiitinen, A. 2022a. Häpyliitoksen kivut (symfyysikivut) raskauden aikana. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 11.9.2022. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00274fad

Toivonen, O. & Vainio, S. 2022. Lantionalueen kivut ja niiden hoitokeinot raskausaikana : opas odottaville äideille. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Viitattu 16.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111422593

Tully, G. 2022. Daily Activities. Spinning Babies. Viitattu 4.11.2022. Saatavissa https://www.spinningbabies.com/pregnancy-birth/daily-activities/ 

Walters, C., West, C. & Nipitta, T. 2018. Pelvic girdle pain in pregnancy. Australian Journal of General Practice. Viitattu 4.11.2022. Saatavissa https://www1.racgp.org.au/ajgp/2018/july/pelvic-girdle-pain-in-pregnancy/