Elokuussa 2026 Wienissä järjestetty Society for Ambulatory Assessment -konferenssi kokosi yhteen tutkijoita, jotka kehittävät ja tutkivat uusia tapoja mitata ihmisten kokemuksia, toimintakykyä ja hyvinvointia heidän omassa arkiympäristössään (SAA 2026). Konferenssissa esiteltiin myös LAB-ammattikorkeakoulun EMA-FAMS-projektiin liittyvä kartoittava katsaus (LAB 2026; Rintala 2026a).
Kohti tarkempaa oireiden tunnistamista arjessa
Konferenssin punaisena lankana kulki kokemusotantamenetelmä eli EMA (englanniksi ecological momentary assessment, EMA, tai experience sampling method, ESM). EMA-menetelmä on päiväkirjamuotoinen kyselymenetelmä, jossa henkilöltä kysytään useita kertoja päivässä senhetkisistä tilanteista, tunteista, aktiivisuudesta, oireista tai ympäristöstä (kuvio 1).
Menetelmä kehitettiin alun perin 1980-luvulla tutkimaan henkilön tunteita, ajatuksia ja arkea luonnollisissa ympäristöissä (Csikszentmihalyi & Larson, 1987). Viime vuosikymmenten aikana EMA-menetelmät ovat siirtyneet älypuhelinsovelluksiin, ja nykyisin tutkijat voivat yhdistää reaaliaikaiset kokemukset myös älykellojen ja sensorien tuottamaan tietoon. Tämä mahdollistaa arjessa tapahtuvan aktiivisuuden ja toiminnan tarkemman tarkastelun oirekuvan kannalta. (Hart ym. 2022; Trull & Ebner-Priemer, 2009.) EMA-menetelmän yksi keskeinen etu on mahdollisuus tarkastella oireiden yhteyksiä arjen kontekstiin sekä tutkia oireiden vaihtelua vuorokausien sisällä ja päivien välillä (Burnett ym. 2025; Mengelkoch ym. 2024).
EMA-menetelmää on hyödynnetty enimmäkseen reaaliaikaisten oireiden tunnistamiseen henkilöillä, joilla on mielenterveysoireita. Sen potentiaalia on kuitenkin tunnistettu myös muissa sairausryhmissä, kuten neurologisilla kuntoutujilla (Burnett ym. 2025; Dornonville de la Cour ym. 2026). Keskeistä on, vaihteleeko oire vuorokauden aikana tai eri tilanteissa, ja voidaanko oireiden yhteyksiä tunnistaa suhteessa tiettyihin arjen toimintoihin.
EMA-menetelmän tarkoituksena onkin tuottaa tarkempaa tietoa oireiden vaihtelusta suhteessa aikaan ja arjen eri tilanteisiin, joista tavalliset toimintakykymittarit eivät pysty tuottamaan yksityiskohtaista tietoa. Metodologisesti EMA-menetelmää on tutkittu jo pitkään, ja sen vahvuudet muistivirheiden vähentämisessä, oireiden vaihtelun tunnistamisessa ja arkiympäristöissä tapahtuvassa mittaamisessa on tunnistettu laajalti tutkimuskirjallisuudessa. (Stone ym. 2022.) EMA-menetelmää on siirretty myös interventioihin, joissa reaaliaikaisen oirekuvan perusteella henkilölle voidaan tarjota palautetta tai ohjausta oireiden hallintaan juuri oireiden hetkessä (Balaskas ym. 2021; von Lützow ym. 2025).
EMA-FAMS-projektissa selvitetään uupumusta arjessa
Konferenssissa esitettiin LAB-ammattikorkeakoulun EMA-FAMS-projektin ensimmäisiä tuloksia kartoittavasta katsauksesta. Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen tavoitteena on selvittää uupumuksen ja aktiivisuuteen liittyvän väsyvyyden ilmentymistä arjen toiminnoissa (LAB 2026). Tutkimuksessa pyritään tunnistamaan sekä uusia tapoja mitata reaaliaikaista uupumusta ja aktiivisuuteen liittyvää väsyvyyttä että luomaan uusia mahdollisuuksia vähentää uupumus- ja väsyvyysoireita arjessa.
Kartoittavassa katsauksessa tutkittiin, miten EMA-menetelmää on hyödynnetty reaaliaikaisen uupumuksen mittaamiseen MS-tautia sairastavilla henkilöillä (Rintala 2026a). Päätuloksina havaittiin, että reaaliaikaista uupumusta on jo mitattu onnistuneesti EMA-menetelmällä.
Lisää tutkimustietoa kuitenkin tarvitaan menetelmän hyödynnettävyydestä arjen erilaisissa tilanteissa sekä siitä, miten uupumus vaikuttaa tiettyihin päivittäisiin arkitoimintoihin ja päinvastoin. Lisäksi MS-tautiin liittyvän uupumuksen arvioinnissa tarvitaan lisätutkimusta sen vahvistamiseksi, kuinka paljon uupumus vaihtelee vuorokauden sisällä ja vuorokausien välillä sekä miten eri kontekstuaaliset tekijät ovat yhteydessä uupumukseen.
Kirjoittaja:
Aki Rintala työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä akatemiatutkijana EMA-FAMS-projektissa.
Lähteet
Balaskas, A., Schueller, S.M., Cox, A.L. and Doherty, G., 2021. Ecological momentary interventions for mental health: A scoping review. PloS one, 16(3), p.e0248152.
Burnett, J., Cobden, A.L., Firman-Sadler, L., Fuller-Tyszkiewicz, M., Akhlaghi, H., Domínguez D, J.F. and Caeyenberghs, K., 2025. Ecological Momentary Assessment in Acquired Brain Injury: A Scoping Review. Journal of Neurotrauma, 42(17-18), pp.1465-1490.
Csikszentmihalyi, M. & Larson, R. 1987. Validity and reliability of the Experience-Sampling Method. Journal of Nervous and Mental Disease, 175(9), 526-536.
Dornonville de la Cour, F.H., Christensen, S.H.S., Hansen, S.F. and Norup, A., 2026. Ecological Momentary Assessment of Fatigue in Adults with Cerebral Palsy: Feasibility, Reliability, and Validity. Brain Sciences, 16(5), p.515.
LAB 2026. Arjessa ilmaantuvan uupumuksen ja aktiivisuuteen liittyvän väsyvyyden käsitteellistäminen ja ymmärtäminen MS-tautia sairastavilla. EMA-FAMS. Hanke. Viitattu 6.8.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/arjessa-ilmaantuvan-uupumuksen-ja-aktiivisuuteen-liittyvan-vasyvyyden-kasitteellistaminen
Hart, A., Reis, D., Prestele, E. and Jacobson, N.C., 2022. Using smartphone sensor paradata and personalized machine learning models to infer participants’ well-being: Ecological momentary assessment. Journal of medical Internet research, 24(4), p. e34015.
Mengelkoch, S., Moriarity, D.P., Novak, A.M., Snyder, M.P., Slavich, G.M. and Lev-Ari, S., 2023. Using ecological momentary assessments to study how daily fluctuations in psychological states impact stress, well-being, and health. Journal of clinical medicine, 13(1), p. 24.
Rintala 2026a. Assessing fatigue using ecological momentary assessment: A scoping review. Teoksessa SAA 2026. Abstract booklet. Society for Ambulatory Assessment -konferenssi, Wien, Itävalta, elokuu 3–5.8.2026. Viitattu 6.8.2026. Saatavissa file:///C:/Users/z025581/Downloads/SAA2026_Abstracts_updated.pdf
Rintala 2026b. Esimerkki EMA-menetelmän hyödyntämisestä. Kuvio on visuaalisesti viimeistelty hyödyntäen Microsoft Copilotia.
SAA 2026. Society for Ambulatory Assessment Conference. Viitattu 6.8.2026. Saatavissa https://univie.eventsair.com/saa2026/
Stone, A.A., Schneider, S. and Smyth, J.M., 2023. Evaluation of pressing issues in ecological momentary assessment. Annual Review of Clinical Psychology, 19, pp.107-131.
Trull, T.J. & Ebner-Priemer, U.W. 2009. Using Experience Sampling Methods/Ecological Momentary Assessment (ESM/EMA) in Clinical Assessment and Clinical Research: Introduction to the Special Section. Psychological Assessment, 21(4), pp. 457-462.
von Lützow, U., Neuendorf, N.L. and Scherr, S., 2025. Effectiveness of just-in-time adaptive interventions for improving mental health and psychological well-being: a systematic review and meta-analysis. BMJ mental health, 28(1), p.e301641.
