Mitä muu työelämä voi oppia startup-maailmasta?

Teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slush järjestettiin välivuoden jälkeen jälleen joulukuun alussa. Tänä vuonna lippuja tapahtumaan myytiin vain murto-osa vuoteen 2019 verrattuna. Messukeskuksessa vieraili 25000 ihmisen sijaan 8800 ihmistä, joista suurin osa oli startup-yrittäjiä ja sijoittajia. Vierailijamäärän pienentyessä tapahtuman kehuttiin palanneen juurilleen startup-yrittäjien ja sijoittajien kohtaamispaikaksi (Slush 2021; Lappalainen 2021). Jäikö Slushista käteen jotain sellaista, josta kenelle tahansa olisi hyötyä työelämässä ja urasuunnittelussa?  

[Alt-teksti: Hämärä aulatila, jossa näkyy ihmisiä sekä suuri vihreä valaistu kyltti, jossa on teksti slush.]
Kuva 1. Opiskelijavetoinen ja voittoa tavoittelematon Slush kerää startup-yrittäjät ja sijoittajat saman katon alle (Kuva: Kaisu Isomäki)

Epäonnistuminen on olennaista

Epäonnistumiseen pitäisi suhtautua siten, että se on jotain sellaista, mitä meidän täytyy kokea joka päivä (Nothacker 2021). Jos emme koskaan epäonnistu, emme todennäköisesti ota tarpeeksi riskejä (Ananth 2021). Työuraansa aloittelevalle sekä jo siinä jonkin verran edenneelle edellä mainitut ajatukset voisivat kääntyä seuraavanlaisesti: jos haemme vain työpaikkoja, joihin pääsemme kertaheitolla sisään, olemmeko asettaneet työnhakumme tavoitteet tarpeeksi korkealle. Jos jokainen työpäivä sujuu ilman minkäänlaisia vaikeuksia, haastaako työ meitä tai haastammeko itse itseämme tarpeeksi kehittyäksemme työntekijöinä ja ihmisinä.

Suomessa arviolta noin joka kymmenes startup tekee läpimurron (Paakkunainen 2021). Kansainvälisellä tasolla arvio on vielä karumpi – vain yksi kahdestatoista startupista onnistuu menestymään (Startup Genome 2019, 19). Startup-maailmassa epäonnistuminen on arkipäivää, ja Woltin kaltaisia menestystarinoita päästään kuulemaan ja kertomaan vain harvoin. Silti startup-yrittäjät eivät lakkaa ideoimasta ja uneksimasta.

[Alt-teksti: Esiintyjiä valaistulla suurella esiintymislavalla.]
Kuva 2. Epäonnistuminen on tuttua startup-yrittäjille ja sijoittajille – tärkeintä on oppia selviytymään epäonnistumisista. (Kuva: Kaisu Isomäki 2021)

Työnantajan arvot ja arvomme työnantajalle

Verkkopankki Monzon operatiiviseksi johtajaksi American Expressiltä 16 vuoden jälkeen siirtynyt Sujata Bhatia toteaa, että jossain vaiheessa yrityksessä saavuttaa tietyn pisteen, jossa uraputken kautta kertyneellä arvovallalla on enemmän merkitystä kuin oppimisella. Sellaisen työpaikan jättäminen, johon tuntee sopivansa ja jonne tuleminen joka päivä ei tunnu vaivalloiselta, on vaikeaa. Elämänmittaisena oppijana Bhatiaa kuitenkin motivoi nähdä, pystyisikö hän vaikuttamaan enemmän jossain muualla. Monzossa Bhatiaa kiinnosti liiketoimintamalli, yrityksen vahvuudet, kulttuuri ja arvot. Lisäksi hän pohti soveltuvuuttaan työtehtävään: mitä haasteita tehtävässä piti ratkaista, olivatko ne hänen mielestään kiinnostavia ja millaista lisäarvoa juuri häntoisi yritykselle. (Bhatia 2021.)

Työtä hakiessa oman soveltuvuuden arviointi tarjottuun tehtävään on normaalia. Mutta miettivätkö työnhakijat, varsinkaan uransa alkutaipaleilla olevat, tarpeeksi tarkkaan, vastaavatko yrityksen arvot hakijan omia arvoja ja mitä sellaista lisäarvoa hakija voi tuoda taloon, joka yritykseltä jää puuttumaan, jos häntä ei valita? Arvothan luovat perustan työn tekemiselle.

Haasta itsesi ja kehity

Työn hakeminen ja oman osaamisen sanoittaminen on työlästä. Hyppääminen tutusta ja turvallisesta ympäristöstä tuntemattomaan voi tuntua jopa pelottavalta. ”In startup world you want to be uncomfortable”, totesi teknologiajohtaja Sean Hunt puheenvuorossaan. Startup-maailman tärkein oppi työelämälle on, että jokaisen meistä tulisi useammin kokeilla uskallusta ja ponnisteluja vaativia asioita, sillä ilman haasteita emme kehity.

Kirjoittaja

Kaisu Isomäki, tradenomi, insinööri (AMK) työskentelee LABissa projektisuunnittelijana Yritys-Hunter-projektissa. Projektissa LAB-ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Salpaus rakentavat oppilaitosten alueellista yhteistyömallia Lahden seudun työllisyystilanteen haasteiden taklaamiseksi.

Lähteet

Ananth, L. & Nothacker, D. 2021. Back on Track: How to Cope with Failure. Esitys Slush-tapahtumassa   2.12.2021.

Bannon, S. & Hunt, S. From Academia to Entrepreneurship. 2021. Esitys Slush-tapahtumassa 2.12.2021.

Bhatia, S. & De Rycker, S. 2021. Smoothly, Steadily, Efficiently – How to COO? Esitys Slush-tapahtumassa 2.12.2021.

Lappalainen, E. 2021. Pöhinäturistit jäivät tänä vuonna Slushin ulkopuolelle – ja se on pelkästään hyvä asia. Helsingin Sanomat. [Viitattu 10.12.2021]. Saatavilla: https://www.hs.fi/visio/art-2000008408352.html

Paakkunainen, P. 2021. Business Finland: Startupin menestys on kiinni hyvästä tiimistä – Woltin kannoilla on kymmeniä kovia suomalaisyrityksiä. [Viitattu 17.12.2021]. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-12181629

Slush. 2021 The world’s leading startup event. [Viitattu 15.12.2021]. Saatavissa: https://www.slush.org/events/helsinki/

Startup Genome. 2019. Global Startup Ecosystem Report 2019. [Viitattu 17.12.2021]. Saatavilla:  https://startupgenome.com/reports/global-startup-ecosystem-report-2019

Linkit

LAB. 2021. Yritys-Hunter. Projekti. [Viitattu 15.12.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/yritys-hunter