Mitä osaamista hoitotason ensihoitajalta odotetaan? Näkökulmia suomalaisilta ensihoidon esihenkilöiltä. 

Ensihoidon toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Potilaat ikääntyvät, tehtävämäärät kasvavat ja hoitoa annetaan yhä useammin potilaan kotona. Näiden muutosten myötä myös ensihoitajien osaamisvaatimukset laajenevat. Tuore suomalainen tutkimus selvitti, mitä osaamista ensihoidon esihenkilöt pitävät kaikkein tärkeimpänä hoitotason ensihoitajille (Tanninen ym, 2025). 

Tutkimus toteutettiin Delphi-menetelmällä, jossa 44 ensihoidon operatiivista ja hallinnollista esihenkilöä eri puolilta Suomea arvioi ja priorisoi osaamisväittämiä kolmessa kierroksessa. Lähtökohtana käytettiin Ambulance Nurse Competence (ANC) -asteikkoa, joka kattaa muun muassa hoitotyön, lääketieteelliset taidot, johtamisen ja kehittämisen osa-alueet (Nilsson ym,2020). 

Tutkimuksen keskeiset löydökset 

Tutkimuksessa nousi esiin viisi osaamisaluetta, joista saavutettiin yksimielisyys, sekä useita muita, jotka saivat korkeat arviot asiantuntijapaneelilta. Näiden perusteella voidaan hahmottaa kokonaiskuva siitä, millaisia taitoja ensihoitajilta odotetaan kentällä. 

1. Potilaan tilan arviointi ABCDE-protokollalla 
   Tämä järjestelmällinen arviointitapa nousi tärkeimmäksi osaamiseksi. Se korostaa ensihoidon perusosaamisen merkitystä – kykyä tunnistaa potilaan ongelma ja aloittaa oikea hoito nopeasti. ABCDE-protokolla toimii hoitopäätösten perustana ja tukee potilasturvallisuutta. 

2. Elintoimintojen tulkinta hoitopäätösten pohjaksi 
   Kyky tulkita mittaustuloksia ja tehdä niiden pohjalta hoitopäätöksiä on kriittinen osa ensihoitajan työtä, erityisesti tilanteissa, joissa päätöksiä tehdään nopeasti ja itsenäisesti. Tämä osaaminen korostuu erityisesti monimuotoisissa ja kiireellisissä tilanteissa. 

3. Hoitosuositusten noudattamisen tai poikkeamisen vaikutusten ymmärtäminen 
   Esihenkilöt korostivat, että ensihoitajan tulee ymmärtää, milloin hoitosuosituksista voi poiketa ja mitä seurauksia sillä voi olla potilasturvallisuudelle. Tämä vaatii sekä kliinistä harkintaa että eettistä osaamista. 

4. Järjestelmällinen lähestymistapa potilaan hoitoon 
   Hoitotyön suunnitelmallisuus ja johdonmukaisuus nousivat esiin tärkeänä osaamisena, joka tukee potilasturvallisuutta ja hoidon laatua. Tämä korostaa ensihoitajan kykyä toimia loogisesti ja johdonmukaisesti myös paineen alla. 

5. Dokumentointi ja raportointi 
   Tehtävien kirjaaminen, arviointi ja raportointi ovat keskeisiä potilasturvallisuuden varmistamisessa. Puutteellinen dokumentointi voi johtaa hoitovirheisiin ja vaikeuttaa jatkohoitoa. Hyvä kirjaaminen on myös osa ammatillista vastuuta. 

Ei-tekniset taidot täydentävät kokonaisuutta 

Tutkimuksessa nousi esiin lisäksi ei-teknisiä taitoja, jotka täydentävät kokonaisosaamista. Esihenkilöt korostivat, että ensihoitajan tulee osata ohjata ja valvoa opiskelijoita, huolehtia omasta työhyvinvoinnistaan, tunnistaa omat osaamisvajeensa, hallita ambulanssin turvallisen ajamisen sekä ymmärtää ensihoitojärjestelmän toimintaperiaatteet. Nämä havainnot viittaavat siihen, että ensihoitajalta vaaditaan yhä enemmän kokonaisvaltaista ammatillista osaamista – ei vain teknistä taitoa, vaan myös itsereflektiota, vuorovaikutuskykyä ja järjestelmällisyyttä. Työhyvinvointi ja kyky tunnistaa omat kehitystarpeet ovat osa ammatillista kasvua. 

Koulutuksen kehittämisen paikka 

Tutkimuksen tulokset ovat linjassa eurooppalaisen EPaCur-kehyksen (2022) kanssa, joka määrittelee ensihoitajien osaamisvaatimuksia. Kun ensihoidon toimintaympäristö muuttuu, myös koulutuksen on kehityttävä. Perusosaamisen vahvistamisen lisäksi koulutuksessa tulisi huomioida työhyvinvointi, ohjaustaidot ja kyky toimia moniammatillisessa yhteistyössä. 

Erityisesti opiskelijoiden ohjaaminen ja pedagoginen osaaminen nousivat esiin tärkeinä tulevaisuuden osaamisina. Koska harjoittelujaksot ovat keskeinen osa ensihoitajan koulutusta, ohjaustaidot ovat olennainen osa ammatillista kompetenssia. 

Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa kouluttajille, päättäjille ja ensihoidon organisaatioille. Kun ymmärrämme, mitä osaamista kenttä arvostaa, voimme kehittää koulutusta ja jatkuvaa ammatillista kehittymistä. Tavoite on selvä: varmistaa, että ensihoitajat eivät vain reagoi tilanteisiin, vaan myös johtavat, sopeutuvat ja menestyvät muuttuvassa ensihoidon maailmassa. 

Antti Tanninen on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä työskentelevä ensihoidon lehtori, joka toimii opettajana mm. johtamisen opintokokonaisuuksissa. Hänen mielenkiintonsa kohteina ovat johtamisen ja osaamisen kehittäminen sekä sote-palveluiden rakenteet 

Lähteet 

Nilsson, J., Johansson, S., Nordström, G. & Wilde-Larsson, B., 2020. Development and Validation of the Ambulance Nurse Competence Scale. Journal of Emergency Nursing, 46(1), pp.34–43. Saatavilla: https://doi.org/10.1016/j.jen.2019.07.019 [luettu 30.9.2025] 

Tanninen, A., Kouvonen, A. & Nordquist, H., 2025. Competence expected from advanced-level paramedics by emergency medical services managers in Finland: a modified Delphi study. Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine, 33, p.62. Saatavilla: https://doi.org/10.1186/s13049-025-01384-5 [Luettu 30.9.2025] 

The European Paramedic Curriculum (EPaCur) Framework-Erasmus project [Internet]. 2022; [Luettu 30.9.2025]. Saatavilla: https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/project-result-content/f64741e9-bd34-44c5-b76f-4170a478ddbc/EPaCur_Report_and_Framework__2022.pdf