Miten auttaa neulapelkoista lasta?

Neulapelko on hyvin yleistä. Jopa 68 % lapsista kärsii neulapelosta. (Kettwich ym. 2007, 20–28.) Neulapelkoinen lapsi saattaa ilmaista pelkoa tai vihaa potkimalla, lyömällä, puremalla tai jähmettymällä. On tärkeää ehkäistä lasten neulapelkoa, jotta heille syntyisi positiivisia kokemuksia terveydenhuollosta. Vakava neulapelko voi johtaa siihen, että ihminen ei käytä ollenkaan terveydenhuollon palveluita, vaikka hänellä olisi siihen aihetta. (Huttunen 2018.)

Keinoja neulapelon lievitykseen

Opinnäytetyössä luokiteltiin neulapelon lievityskeinot kahteen eri ryhmään, kognitiivisiin ja lääkkeellisiin keinoihin (Li & Soininen 2021).

Kognitiivisiin lievityskeinoihin kuuluvat esimerkiksi lapsen huomion poisvieminen neulasta, virtuaalitodellisuus ja lääketieteelliset välineet (Li & Soininen 2021, 11). Vauvoilla voidaan käyttää kivunlieventäjänä imetystä tai ihokosketusta äidin kanssa (Gupta 2013). Lapsen huomion poisvieminen neulasta auttaa lasta miettimään muita asioita. Tällöin pelkokaan ei tunnu niin voimakkaalta. (Laasonen & Leinonen 2015, 26.)

Leikki on luonnollinen osa lapsen kehitystä. Leikkiä voidaan käyttää myös opettavaisessa mielessä. Hoitaja voi esimerkiksi näyttää leikin avulla, miten rokottaminen tehdään. Leikin avulla lapsi pystyy käsittelemään pelottaviakin asioita. (Olli 2011, 18.)

Lapsen neulapelkoon voidaan hyödyntää myös virtuaalitodellisuutta. Virtuaalitodellisuudessa lapsi pääsee seikkailemaan erilaisissa luonnonmaisemissa sillä aikaa, kun häntä pistetään. Virtuaalilasit eli VR-lasit asetetaan lapsen kasvoille ja näin luontoseikkailu voi alkaa. (Li ym. 2011, 147–157.)

Lääkkeellisiin välineisiin kuuluvat esimerkiksi lelua muistuttavat ruiskunsuojukset sekä lääkevälineiden koristeleminen. Esimerkiksi ruiskun koristeleminen hymynaamatarroilla on helppo ja halpa tapa lieventää potilaan pelkoa (Li & Soininen 2021, 24). Lapsilla neulapelko vähentyi 76 %, jos ruiskussa oli tarroja (Kettwich ym. 2007, 24).

Lääkkeelliset lievityskeinot käsittävät paikallispuudutteet, kipulääkkeet ja rauhoittavat lääkkeet. Paikallispuudutetta eli esimerkiksi Emla-voidetta voidaan laittaa pistoskohdalle 60 minuuttia ennen pistämistä. (Stoltz & Manworren 2017, 91–96.) Joskus joudutaan turvautumaan sedaatioon, ”kevytnukutukseen”, jos lapsi ei rauhoitu kipulääkkeellä tai paikallispuudutteella. Lievä sedaatio (engl. conscious sedation) vähentää lapsen tuntemaa pelkoa ja ahdistusta. (Kimari 2017, 16.)

Neulapelkoon on siis saatavilla monia apukeinoja. Myös lapsen kohtaaminen hoitotilanteessa niin, että hänet otetaan mukaan toimenpiteeseen ja hänen toiveitaan kuunnellaan, on tärkeä osa ammattitaitoista potilastyötä (Helminen ym. 2015, 1423–1428).

Lähteet

Gupta, N. K., Upadhyay, A., Agarwal, A., Goswami, G., Kumar, J. & V, Sreenivas. 2013. Randomized controlled trial of topical EMLA and breastfeeding for reducing pain during wDPT vaccination. European Journals of Pediatrics 172(11), 1527–1533. [Viitattu 17.11.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1007/s00431-013-2076-6         

Helminen, M., Inki, M., Järvinen, M. & Virkki, M. 2015. Lastentautien päivystyksen asiakkaat arvostavat tietoa ja mahdollisuutta osallistua hoitoon. Lääkärilehti 70(20), 1423–1428. [Viitattu 17.11.2021]. Saatavissa: https://www-laakarilehti-fi.ezproxy.saimia.fi/pdf/2015/SLL202015-1423.pdf

Huttunen, M. 2018. Määräkohteinen pelko (fobia). Lääkärikirja Duodecim. [Viitattu 16.11.2021]. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00394

Kettwich, S. C., Sibbitt Jr, W. L., Brandt, J. R., Johnson, C. R., Wong, C. S. & Bankhurst, A. D. 2007. Needle Phobia and Stress-Reducing Medical Devices in Pediatric and Adult Chemotherapy Patients. Journal of Pediatric Oncology Nursing 24(1), 20–28. [Viitattu 17.11.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1177/1043454206296023

Kimari, L. 2017. Lapsen hammashoitokiukku ja -pelko hallintaan lievällä sedaatiolla. Suomen Hammaslääkärilehti XXIV(1), 16. [Viitattu 17.11.2021]. Saatavissa: https://www.lehtiluukku.fi/lehti/hammaslaakarilehti/_read/01-2017/144309.html

Laasonen, J. & Leinonen, R. 2015. Lapsen pelon kohtaaminen teho-osastolla sairaanhoitajan näkökulmasta. Opinnäytetyö. [Viitattu 17.11.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112718247

Li, A., Montaño, Z., Chen, V. J. & Gold, J. I. 2011. Virtual reality and pain management: current trends and future directions. Pain Management 1(2), 147–157. [Viitattu 17.11.2021]. Saatavissa: https://dx.doi.org/10.2217%2Fpmt.10.15

Li, Y. & Soininen, A. 2021. Lasten neulapelko ja sen lievityskeinot hoitotyössä. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 17.11.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112221075

Olli, J. 2011. Leikki lasten hoitotyön keinona. Sairaanhoitaja 84(3), 18–20. [Viitattu 17.11.2021]. Saatavissa: https://lastenneurologianhoitajat.yhdistysavain.fi/@Bin/160336/Leikki+lasten+hoitoty%C3%B6n+keinona.pdf

Stoltz, P. & Manworren, R. C. B. 2017. Comparison of Children’s Venipuncture Fear and Pain: Randomized Controlled Trial of EMLA® and J-Tip Needleless Injection System®. Journal of Pediatric Nursing 37(11), 91–96. [Viitattu 17.11.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.pedn.2017.08.025

Kuvat

Kuva 1. Myriams-Fotos. 2017. Injektio, kertakäyttöruisku, neula. Pixabay.  [Viitattu 16.11.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/injektio-kertak%c3%a4ytt%c3%b6ruisku-neula-1974677/

Kuva 2. Yohoprashant. 2018. Lisätty todellisuus, vr. Pixabay. [Viitattu 17.11.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/lis%c3%a4tty-todellisuus-vr-3468596/