Miten huomioida mobiilisovellusten käytön aiheuttamia päästöjä?

Tieto- ja viestintäteknologia-alan (ICT) arvioidaan käyttävän globaalisti jopa kymmenen prosenttia maailman sähköstä. Sen aiheuttama hiilijalanjälki on suurempi kuin lentoliikenteen (Aalto-yliopisto 2021). Älypuhelinten osuus internetin verkkoliikenteestä on jo yli puolet ja kasvaa koko ajan, siksi hiilidioksidipäästöjä syntyy yhä enemmän myös mobiilisovellusten käytöstä. Näihin päästöihin voidaan vaikuttaa suunnittelulla.

Uusi näkökulma kestävään kehitykseen on ekologinen ohjelmistokehitys. Päämääränä ovat mahdollisimman energiataloudelliset sovellukset. Energiankulutukseen voidaan vaikuttaa monin tavoin, esimerkiksi rajoittamalla ohjelmiston tekemiä verkkohakuja. Ekologisen mobiilisovelluksen edellytyksenä on, että tulemme tietoiseksi ohjelmisto- ja käyttöliittymäsuunnittelun hyvistä käytännöistä energiatalouden kannalta.

Hiilidioksidin määrän kasvu lämmittää ilmakehää

Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n elokuussa 2021 julkaisemassa kuudennen arviointiraportin ensimmäisessä osassa käydään läpi ihmisen aiheuttamia muutoksia ilmastolle (Ilmatieteenlaitos 2021). Raportin mukaan hiilidioksidin (CO2) pitoisuus ilmakehässä vuonna 2019 oli korkeampi kuin koskaan aiemmin edellisen kahden miljoonan vuoden aikana (Masson-Delmotte ym. 2021, 9). Juuri hiilidioksidilla on suurin vaikutus ilmastonmuutokseen (Rönkä 2010, 7). Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on rajoittaa maapallon ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, mutta 1,5 asteen raja vaatii vuoden 2035 jälkeen hiilinegatiivisuutta. (Landström ym. 2021, 4.) Selvää siis on, että päästövähennyksiä tarvitaan kaikkien toimesta ja kaikilla aloilla.

Suomi edelläkävijänä ICT-alan päästöjen selvityksessä

Suomi on liikenne- ja viestintäministeriön toimesta julkaissut edelläkävijänä ICT-alan kansallisen ilmasto- ja ympäristöstrategian maaliskuussa 2021 (Ojala & Oksanen 2021, 7). Strategiassa esitetään tavoitteita sekä toimenpiteitä ekologisesti kestävän digitalisaation edistämiseksi. Yksi kuudesta päätavoitteesta on kuluttajien tietoisuuden ja osaamisen lisääminen ICT-alan ympäristövaikutuksista. Lisäksi tavoitteena on muun muassa datatalouden ilmasto- ja ympäristöystävällisyys ja siinä vahvistaa energianäkökohtien huomioimista ohjelmistojen ja palvelujen suunnittelussa. (Ojala & Oksanen 2021, 15, 24-26.)

Mistä sitten päästöt mobiilisovelluksia käytettäessä syntyvät?

Mobiilisovellusten käytön aiheuttamat CO2-päästöt aiheutuvat pääasiassa internetliikenteestä. Data kulkee datakeskuksen ja mobiililaitteen välillä erilaisia verkkoja pitkin. Näiden verkkojen (kuva 2) ylläpitoon vaaditaan sähköä, jonka tuottaminen synnyttää päästöjä. Mitä enemmän verkossa siirretään dataa, sitä enemmän syntyy päästöjä. (Salonen 2021, 17-21.) Arviolta noin 80 prosenttia internetliikenteestä aiheutuu videoiden tiedonsiirrosta ja osuuden odotetaan jatkossa vain kasvavan (Ojala ym. 2020, 30).

Kaaviokuva, jossa esitellään tieliikenneverkot, joista mobiilisovellusten käytöstä aiheutuvat CO2-päästöt syntyvät. Reititin (kiinteä laajakaista, langaton lähiverkko, mobiililaajakaista), mobiililaite, 3G/4G/5G tukiasema ja Datakeskus
Kuva 1. Kaaviokuvassa esitettynä tietoliikenneverkot, joista mobiilisovellusten käytöstä aiheutuvat CO2-päästöt syntyvät. (Kuva: Laura Salonen)

Mitä voidaan tehdä?

Salonen (2021) etsii opinnäytetyössään keinoja ottaa sovellusten käytöstä syntyviä CO2-päästöjä huomioon jo suunnitteluvaiheessa vuorovaikutus- ja käyttöliittymäsuunnittelijan näkökulmasta. Näitä keinoja ovat muun muassa tarpeettomien, lisäarvoa tuottamattomien toimintojen välttäminen sekä käyttäjän toiminnan ohjaaminen sovellusta käytettäessä. Päästöihin voidaan lisäksi vaikuttaa energiatehokkaalla koodilla. Jokainen mobiililaitteen omistaja voi myös vaikuttaa syntyviin päästöihin tarkastelemalla omia kulutustottumuksiaan. Päästövähennyksiä voidaan saada erityisesti videosisällön kuluttamisen vähentämisellä. Lisäksi olisi hyvä suosia kiinteitä verkkoja aina kun mahdollista, sillä mobiiliverkon energiatehokkuus on kiinteää verkkoa heikompi, ja synnyttää näin suhteessa enemmän päästöjä (Ojala ym. 2020, 19-21).

Kirjoittajat

Harri Heikkilä on Taiteen tohtori ja LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin Visuaalisen viestinnän yliopettaja, joka toimii mm. Kulttuurialan Digitaalisten ratkaisujen YAMK-koulutuksen koordinaattorina.

Laura Salonen valmistuu kulttuurialan (YAMK) digitaaliset ratkaisut –koulutusohjelmasta LAB-ammattikorkeakoulusta syksyllä 2021 ja on kiinnostunut digitaalisten ratkaisujen ympäristövaikutuksista.

Lähteet

Aalto-yliopisto. 2021. Digipalveluiden hiilijalanjälki on suurempi kuin lentoliikenteen – tutkimushanke etsii keinoja vähentää ICT:n ympäristövaikutuksia. [Viitattu 27.8.2021]. Saatavissa: https://www.aalto.fi/fi/uutiset/digipalveluiden-hiilijalanjalki-on-suurempi-kuin-lentoliikenteen-tutkimushanke-etsii

Ilmatieteenlaitos. 2021. Kuudes arviointiraportti. [Viitattu 27.8.2021]. Saatavissa: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kuudes-arviointiraportti

Landström, M., Kohl, A., Puroila, S., Sihvonen, R. & Tamminen, S. 2021. Korjausliike. Suomi kohti 1,5 asteen tavoitteen mukaisia ilmastotoimia. Sitran selvityksiä 193. [Viitattu 27.8.2021]. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2021/07/18185827/korjausliike-suomi-kohti-15-asteen-tavoitteen-mukaisia-ilmastotoimia.pdf

Masson-Delmotte, V. P., Zhai, A., Pirani, S. L., Connors, C., Péan, S., Berger, N., Caud, Y., Chen, L., Goldfarb, M. I., Gomis, M., Huang, K., Leitzell, E., Lonnoy, J.B.R., Matthews, T. K., Maycock, T., Waterfield, O., Yelekçi, R., Yu & B. Zhou (toim.). 2021. Summary for Policymakers. Teoksessa: Climate Change 2021: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change Cambridge University Press. In Press. [Viitattu 27.8.2021]. Saatavissa: https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg1/#SPM

Ojala, T., Mettälä, M., Heinonen, M. & Oksanen, P. (toim.) 2020. ICT-ala, ilmasto ja ympäristö – ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmistelevan työryhmän väliraportti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2020:9. [Viitattu 27.8.2021].  Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-601-6

Ojala, T. & Oksanen, P. (toim.). 2021. ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategia. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:4. [Viitattu 27.8.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-587-3

Rönkä, M. 2010. Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat – Ilmastonmuutos. Turun yliopisto. Verkkomateriaali.

Salonen, L. 2021. Ekologisesti kestäviä mobiilisovellusten suunnitteluperiaatteita etsimässä. Hyvien suunnittelukäytäntöjen listasta kohti heuristista mallia. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, kulttuuriala. Lahti.  Julkaistaan joulukuussa 2021

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.