IoB – teknologian uusi avaintrendi tutuksi

Gartner nimesi IoB:n eli Internet of Behaviorsin viime vuoden teknologiseksi avaintrendiksi (Dignan 2020).

Mistä siinä on kyse?

IoB on ”käyttäytymisen internet”, joka lupaa linkittää digitaalisen maailman ja ihmisen käyttäytymisen keskenään kehittääkseen suunnittelua ihmislähtöisemmäksi (Moghaddam ym. 2022).  Tämä on mahdollista, sillä mobiililaitteiden vallankumousta on seurannut esineiden internetin (IoT) vallankumous. Näiden laitteiden tallentama käyttäjädata avaa uusia mahdollisuuksia ymmärtää ihmisten käyttäytymistä.

Vanhan sukellusveneen säätimiä
Kuva 1. Göte Nyman: ”Tämä maailma on vielä varsinainen Babel eikä yhtenäistä tapaa käsitellä käyttäytymisdataa ole syntynyt” Kuva: Saksalaisen sukellusveneen säätimiä 1918, kuvaaja tuntematon. Kuvakollaasi: Harri Heikkilä

Termillä on suomalaiset juuret. LABin UOMA-hankkeessakin mukana ollut psykologian professori Göte Nyman esitti idean ensimmäistä kertaa jo vuonna 2012. Nyman viittasi sillä tietoon, jota voidaan kerätä käyttäjiltä, kun he ovat vuorovaikutuksessa Internetiin kytkettyjen laitteiden kanssa. (Phell 2021.) Idea analysoida käyttäjädataa ei ole uusi, uutta on humanistinen näkökulma – ja se, että nyt kymmenen vuotta myöhemmin on merkitsevä määrä IoT-laitteita, alustoja ja järjestelmiä, jotka mahdollistavat automaattisen ja tahokkaan big datan keräämisen verkkotoiminnoista.

IoB on prosessi missä tätä dataa analysoidaan käyttäytymistieteiden kehikossa. Suuri lupaus on, että uuden tiedon avulla voidaan optimoida käyttökokemusta. Voidaan analysoida asiakaskäyttäytymistä eri alustojen väillä, tietää missä kohtaa asiakas kulloinkin on asiakaspolussa ja selvittää missä vaiheessa hänen kiinnostuksensa herää. Kyse on siis kosketuspisteiden massiivisen määrän rakentamasta big datasta, jota tarkastellaan ja josta pyritään luomaan yleisiä merkityksiä.

Entä eettinen ulottuvuus? Eikö IoB väistämättä vaaranna yksityisyyttä? Eikö tässä ole sisäänrakennettu ristiriita humanistisen tavoitteiden kanssa?

Uhkaako käyttäytymisen metauniversumi yksityisyyttä?

Ei välttämättä, sillä Nymanin (2021) ideana on erottaa käyttäytymisdata ja henkilödata kokonaan toisistaan, ja rakentaa eräänlainen käyttäytymisen metauniversumi, mihin syötetty data sisältää vain tiedon käyttäytymisestä.

Mutta kuinka realistinen tämä on saavuttaa? Kysyin asiaa idean isältä, Göte Nymanilta.

On selvää, että sensitiivisen ihmisdatan kanssa on opittava tulemaan toimeen kestävällä tavalla. Tekoälylle suunnatut eettiset prinsiipit soveltuvatkin hyvin IoB:lle. Tämä on väistämättä IoB:llä edessä. Tämä maailma on vielä varsinainen Babel eikä yhtenäistä tapaa käsitellä käyttäytymisdataa ole syntynyt. (Nyman 2022.)

Voidaanko ylipäätään synnyttää tiedon jalostamisen tapoja, joilla käyttäytymisdataa voidaan hyödyntää ilman että ihmisen yksityisyyteen puututaan?

Yksi mahdollisuus on, että rekisteröitävä käyttäytymisdata tarjotaan hyödynnettäväksi sopiville tahoille ilman, että ne voivat tietää keitä ihmisiä nämä datat koskevat. Sen sijaan ne voivat tarjota datan perusteella palveluksia foorumeilla, joilla ihmiset itse voivat niitä seurata, identiteettiään paljastamatta ja reagoida kiinnostustensa mukaan. Perinteiset bilboardit toimivat juuri näin, mutta niiden tarjoomaa ei ohjaa tarkka ja ajankohtainen käyttäytymisdata. Kysymys olisi uudenlaisesta käyttäytymisdataan perustuvasta markkinasta. (Nyman 2022.)

Mikä sai sinut ajattelemaan IoB:tä alun perin?

Se, että mitä uutta avautuisi siitä, jos meillä olisi mahdollisuus tietää mitä käyttäytymisiä, henkisiä ja fyysisiä, juuri nyt, tällä hetkellä, esiintyy eri puolilla maailmaa. Ja kuinka tätä tietoa voisi käyttää ihmiskunnan hyväksi? IoB:n tärkein hyöty piilee siinä, että se ilmaisee meneillään olevan, minkä tahansa käyttäytymisen, niin fyysisen kuin henkisenkin, kunhan tähän on tarjolla sopivaa human-tech järjestely ja käyttöliittymä. Tämä on massiivisen innovoinnin paikka ja joitakin esimerkkejä jo on käytössä. (Nyman 2022.)

Kirjoittaja

Harri Heikkilä on taiteen tohtori ja valtiotieteen maisteri, joka on kiinnostunut muotoilun ja teknologian rajapinnoista. Hän työskentelee LABin Muotoiluinstituutissa Visuaalisen viestinnän yliopettajana ja on asiantuntijana LABin asiakaskokemuksen kasvualustassa.

Lähteet

Dignan, L. 2020. Gartner sees ‘internet of behaviors’n, automation, AI, experiences key 2021 technologies. Viitattu 11.05.2022. Saatavissa https://www.zdnet.com/article/gartner-sees-internet-of-behaviors-automation-ai-experiences-key-2021-technologies/

Moghaddam, M.T, Muccini, H, Dugdale.J ja Kjærgaard, M.B. 2022. Designing Internet of Behaviors Systems
ICSA  (International Conference on Software Architecture) proceedings. Viitattu 12.06.2022. Saatavissa https://arxiv.org/pdf/2201.02022.pdf 

Nyman, G. 2021. Internet of Behaviours (IoB) with a human touch. G Nyman Consulting Oy.

Nyman, G. 2022. Professori. Psykologian laitos, Helsingin Yliopisto. Haastattelu 30.5.2022

Phell, A. 2021.  What is the Internet of Behavior And Why is it Important for Business? Viitattu 27.11.2021. Saatavissa https://gbksoft.com/blog/internet-of-behaviors/

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *