Miten kehittää rakenteellista myötätuntoa varhaiskasvatuksessa?

Myötätunnon harjoittamisesta on paljon hyötyä niin yksilölle itselleen kuin työyhteisölle. Sen kehittymistä ja ilmenemistä voidaan tukea myös rakenteellisella tasolla. Rakenteellinen myötätunto on sellainen rakenne – ohje, käytäntö, rutiini, yhdessä sovittu puhetapa, julkilausuttu normi – joka mahdollistaa ja helpottaa ihmistä valitsemaan myötätuntoisia tekoja omassa toiminnassaan. Näin yksilön myötätuntoa kannatellaan, eikä myötätunto ole vain hänen oman ponnistelunsa tai reflektionsa varassa. (Rajala, Lipponen, Pursi & Abdulhamed 2017.)

Myötätuntoon kuuluu kolme osaa: tiedollisen tason ymmärrys toisen kokemuksesta, tunnetason samaistumisen kyky ja toiminta toisen hyväksi (Pessi & Martela 2017, 13–15). Myös Paakkanen (2022) puhuu empatian kolmiosaisesta kyvystä, jossa ajattelun taidot ja tunnetaidot yhdistyvät ystävällisiin tekoihin. Jos kyse on taidosta, sitä voidaan oppia ja opettaa. Myötätunnon kohdalla se todellakin on hyödyllinen oppimisen kohde.

Tutkimusten mukaan (Pessi & Martela 2017; Paakkanen 2022; Rajala ym. 2017) auttaminen lisää kehossa dopamiinia ja oksitosiinia ja laskee verenpainetta. Se lisää kognitiivista kyvykkyyttä ja vähentää masennusta, ahdistusta ja stressiä. Myönteisiä tunteita on enemmän, ja merkityksellisyyden kokemus lisääntyy. Työyhteisössä se lisää työhön sitoutumista, luovuutta ja innovatiivisuutta ja parantaa työilmapiiriä. Yhteistyö ja ongelmanratkaisu lisääntyvät, ja ihmisillä on vähemmän sairausoireita. Kivun kokeminen on pienempää, joten pienen lapsen pipin puhaltaminen todellakin auttaa.

Työyhteisön rakenteellista myötätuntoa voi tukea

Jokaisella yhteisöllä on oma myötätuntokulttuurinsa, joka säätelee sitä, ketä kohtaan ja millaisina hetkinä myötätuntoa on sopivaa ilmaista (Rajala ym. 2017). Varhaiskasvatuksessa on voinut olla aiemmin vahingoittavia käytäntöjä, joissa esimerkiksi lapsi on saanut myötätuntoa vain, jos on ”käyttäytynyt kunnolla”. Tiedetään, että myös epätoivotulla tavalla käyttäytyvä lapsi tarvitsee validoivaa myötätuntoista ohjausta. Näistä piilevistä normeista on tärkeää tulla tietoiseksi.

Teemaa voi tutkia työyhteisössä osana tiimin sopimuksia. On tärkeä sanoittaa ääneen yksinkertaisiltakin tuntuvia asioita, jotta niiden arvo yhteisen ilmapiirin eteen huomataan. Aamun lämmin vastaanotto jokaiselle lapselle ja työntekijälle, sijaisten ja vakituisten työntekijöiden tervehtiminen, lupa nauraa ja iloita yhdessä lasten kanssa ja yhdessä sovittu tapa pyytää apua ovat kaikki tärkeitä perusrakenteita myötätuntoisiin tekoihin. Kun näistä sovitaan yhdessä ja niille annetaan siten ikään kuin lupa, voivat niiden vaikutukset yhteiseen ilmapiiriin olla isoja. Myötätunnon taidon kehittämistä tuetaan lapsissa myös sillä, että nostetaan erityisesti esille ne tilanteet, joissa lapsi osoittaa myötätuntoa toista lasta kohtaan. 

Myötätunto osana arvopohjaa

Makrotason rakenteellista myötätuntoa on puolestaan Mielityisen (2023) mukaan tiettyjen arvojen pohjalta tehty myötätuntoinen toiminta, jossa otetaan päätöksenteon arvopohjaksi tietoinen pyrkimyksen myötätuntoon. Siihen valjastetaan isot rakenteet, kuten rahoitus, instituutioiden ohjaus, lait ja asetukset sekä johtaminen. Ajattelisin, että jotta tämä mahdollistuu, ihmisten moninaisuus ja moninaiset elämäntilanteet sekä niistä syntyvät tarpeet saada tukea tulee tehdä näkyviksi. Tähän puolestaan tarvitaan tilastollista dataa mahdollisista syrjivistä käytännöistä, jolloin voidaan rikkoa haitallinen hiljaisuus esimerkiksi asioista kuten lähisuhdeväkivalta, traumat, köyhyys, riippuvuussairaudet, uupumus ja syrjintä. Kansalaisia ja päättäjiä tulee kouluttaa aktiivisesti moninaisuudesta ja kaikille tulee jakaa asioista riittävästi tietoa.

Lisätietoa kirjoituksen aiheesta voi katsoa oheisesta videosta.

Linkki rakenteellisen myötätunnon videoon. (Linkki 1)

Lähteet

Mielityinen, I. 2023. Mitä voisi olla rakenteellinen myötätunto? Ihmisyyden monet puolet -blogi 4.10.2023. Viitattu 22.9.2024. Saatavissa https://www.ihmisyydenmonetpuolet.com/jutut-ihmisyydenmonetpuolet/mita-voisi-olla-rakenteellinen-myotatunto

Paakkanen, M. 2022. Empatian voima työssä. WSOY. Helsinki

Pessi, A. B. & Martela, F. 2017. Myötätuntoista ihmistä ja työelämää etsimässä. Teoksessa Pessi ym. (toim.) Myötätunnon mullistava voima. Jyväskylä: PS-kustannus. 12–34.

Rajala, A., Lipponen, L, Pursi, A. & Abdulhamed, R. 2017. Miten myötätuntokulttuureja luodaan päiväkodeissa? Teoksessa Pessi ym. (toim.) Myötätunnon mullistava voima. Jyväskylä: PS-kustannus. 166–182.

Linkit

Linkki 1. Kuvajainen, M. 2024. Rakenteellinen myötätunto. Library of Open Educational Resources. Viitattu 17.10.2024. Saatavissa https://aoe.fi/#/materiaali/4220