Autio (2022) haki vastausta yllä olevaan kysymykseen opinnäytetyössään, joka toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan henkilön itsensä kokemaa hyvinvoinnin tilaa. Siihen vaikuttavat henkilön fyysinen ja psyykkinen terveys, työkyky, työn sisältö ja ympäristö, työpaikan sosiaaliset suhteet, esimiesten toiminta ja työnantajapolitiikka. Työhyvinvointiin vaikuttavat vahvasti myös henkilön elämäntilanne ja kokonaishyvinvointi. (Laine 2013, 71.) Työhyvinvoinnilla on vaikutuksia esimerkiksi työssä jaksamiseen. Hyvinvoinnin lisääntyessä työhön sitoutuminen ja sen tuottavuus kasvavat. Lisäksi sairauspoissaolojen määrä vähenee.
Aution (2022) tulosten mukaan vapaa-ajalla toteutuneella liikunnalla on positiivisia vaikutuksia erityisesti esimiesten mielenterveyteen ja työstä palautumiseen. Esimiesten kokemukset ahdistuksesta ja masennuksesta vähenivät ja positiiviset vaikutukset liittyivät myös unenlaatuun. Hyvä unenlaatu puolestaan parantaa työhyvinvointia sekä vähentää työperäistä uupumusta. (Gil-Beltrán ym. 2020; Wolf ym. 2021.)
Kuinka paljon liikuntaa on tarpeeksi?
Gil- Beltrán ym. (2020) ja Wolf ym. (2021) ovat tutkimuksillaan osoittaneet, että mitä enemmän esimies harrastaa viikossa liikuntaa niin työssään kuin vapaa-ajallaan, sitä suurempi vaikutus sillä on hänen työhyvinvointiinsa. Tutkimuksissa oli fyysisen aktiivisuuden minimimäärä 90 minuuttia ja suurin 1560 minuuttia. Keskimäärin liikuntaa harrastettiin 266,5 minuuttia viikossa. Osalle esimiehistä riittävä työstä palautumiseen tarvittava liikunnan määrä oli työmatkapyöräily töistä kotiin ja toisille ulkoilu metsässä vapaa-ajalla (Kailassuo 2020; Gil- Beltrán ym. 2020).
THL (2021) suosittelee 18‒65-vuotiaalle aikuiselle kohtuullisen rankan liikunnan harrastamista ainakin 150 minuuttia viikossa, jotta liikunnasta on mahdollista saada terveyshyötyjä. UKK-instituutin (2021) mukaan liikunnan vähyys voi lisätä merkittävästi riskiä saada erilaisia sairauksia ja heikentää yksilön päivittäistä toimintakykyä. Sairaudet ja heikentynyt toimintakyky ovat suorassa yhteydessä heikentyneeseen henkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen.
Liikunnan vaikutuksia ihmisten terveyteen on tutkittu paljon. Aution opinnäytetyö osoitti, että tutkimustietoa liikunnan vaikutuksista nimenomaan esimiesten työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin on löydettävissä vähän.
Kirjoittajat
Janne Autio on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK -ohjelmasta valmistuva opiskelija. Hän on aktiiviliikkuja ja padel-valmentaja ja toiminut esimiestehtävissä lähes 20 vuotta.
Pirjo Vaittinen (TtT)toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä yliopettajana.
Lähteet
aa8916744. 2020. Amjad, A. Pyöräily, pyöräilyä. Pixabay. Viitattu 31.5.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/py%c3%b6r%c3%a4ily-py%c3%b6r%c3%a4ily%c3%a4-mies-poika-5557589/
Autio, J. 2022. Terveyttä edistävän liikunnan vaikutus työhyvinvointiin esimiestyössä. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052511987
Gil-Beltrán, E., Meneghel, I., Llorens, S. & Salanova, M. 2020. Get Vigorous with Physical Exercise and Improve Your Well-Being at Work! Viitattu 25.3.2022. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijerph17176384
Kailassuo, E. 2020. Hoitotyön esimiesten kokemuksia esimiestyöstä ja hyvinvoinnistaan. Viitattu 2.3.2022. Saatavissa https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/161196/GRADU%20E_I%20Kailassuo%20May2020.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Laine, P. 2013. Työhyvinvoinnin kehittäminen. Hyvän kehittämisen reunaehtoja tutkimassa. Turun yliopisto. Viitattu 12.1.2022. Saatavissa https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/93684/Annales%20C%20372%20Laine%20VK.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Liikuntasuositukset. Viitattu 5.1.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/liikunta/liikuntasuositukset
UKK-Instituutti. 2021. Liikkumisen vaikutukset. Viitattu 13.11.2022. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/
Wolff, M., O’Connor, P., Wilson, M. & Gay, J. 2021. Associations Between Occupational and Leisure-Time Physical Activity With Employee Stress, Burnout and Well-Being Among Healthcare Industry Workers. Viitattu 20.3.2022. Saatavissa http://dx.doi.org/10.1177/08901171211011372
