Vaikka Suomea voidaan nykyiselläänkin pitää lasten hyvinvoinnin kärkimaana, ovat poliittisen mielenkiinnon ja kansallisen kehittämisen kohteena jo pitkään olleet lasten ja perheiden palvelut (Raitakari ym. 2019, 5).
Perhekeskukset ovat nykyaikainen tapa tukea lapsiperheiden arkea ja järjestää palvelut (Viitala 2012, 3). Perhekeskusten avulla pyritään puuttumaan palveluiden hajanaisuuteen ja koordinoimattomuuteen sekä viiveeseen avun ja tuen saannissa. Yhdessä sovituilla linjauksilla, toimintaperiaatteilla ja työtavoilla sekä monialaisella pari- ja tiimityöllä pystytään helpottamaan ammattilaisten työtä, säästämään voimia ja lisäämään työhyvinvointia. Perhekeskus toimii rakenteena lapsiperheille suunnattujen sosiaali- ja terveyspalveluiden ja muiden palveluiden yhteensovittamiselle eli integraatiolle. (Hastrup ym. 2021.)
Tavoitteena laatua lapselle
Varhaiskasvatus on yksi suomalaisen koulujärjestelmän osa ja tärkeä vaihe lapsen kasvun ja oppimisen polulla. Sen tavoitteena on lapsen oppimisen edellytyksien tukeminen, elinikäisen oppimisen edistäminen sekä koulutuksellisen tasa-arvon toteuttaminen inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia edistetään oikea-aikaisella, yksilöllisesti kohdennetulla ja lapsen tarpeiden mukaisella tuella varhaiskasvatuksessa. Toisinaan lapsen tuen tarpeen arviointi ja tuen toteuttaminen edellyttää monialaista asiantuntemusta, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden tulee osallistua arvioinnin tekemiseen varhaiskasvatuksen järjestäjän pyynnöstä. (Opetushallitus 2022, 7 & 63.)
Varhaiskasvatuksessa moniammatillisen yhteistyön tavoitteena on varmistaa laadukkaan varhaiskasvatuksen kehittäminen ja toteuttaminen. Varhaiskasvatuksessa yhteistyötä tehdään muun muassa lastenneuvolan ammattilaisten, lastensuojelun sekä muiden terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden toimijoiden kanssa. Työtä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus. Yhteistyökäytännöistä ja periaatteista sovitaan yhdessä lastenneuvolan, lastensuojelun, kasvatus- ja perheneuvolan ja muiden sosiaalitoimen palvelujen kanssa niitä tilanteita varten, joissa edellytetään viranomaisten puuttumista tai neuvotellaan lapsen asioista. (Opetushallitus 2022, 36–37 & 59.)
Perhekeskustoimintamallilla pyritään tuomaan yhteen lapsiperheiden palveluita ja helpottamaan yhteistyötä palveluiden välillä. Tavoitteena on, että hyvä yhteistyö perhekeskuksen lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa tukisi varhaiskasvatuksen perustehtävän toteuttamista. Perhekeskustoimintamallin mukana tulee kuitenkin vääjäämättä myös toimintakulttuurin muutos. Ilman asiantuntijuuden jakamista ei perhekeskus voi toimia toivotulla tavalla. On tärkeää ottaa huomioon se, että varhaiskasvatus on päivittäispalvelu, jota ei voida jättää pois moniammatillisesta yhteistyöstä. Toiminnan onnistumisen edellytyksenä on palveluiden yhteensovittaminen, yhdessä sovitut käytännöt sekä lasten ja perheiden palveluiden johtaminen kokonaisuutena. (Hastrup & Lindberg 2021; Hietaniemi & Männikkö 2022.)
Kirjoittajat
Nina Laakso on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta.
Elina Kosonen on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja on kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
Hastrup, A. & Lindberg, P. 2021. Perhekeskus ja varhaiskasvatus yhdessä – voittamaton palvelukokonaisuus. THL. Viitattu 12.12.2022. Saatavissa https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/T5%20to%201200%20Perhekeskus%20ja%20varhaiskasvatus%20yhdess%C3%A4%20-voittamaton%20palvelukokonaisuus.pdf
Hastrup, A., Pelkonen, M. & Varonen, P. 2021. Perhekeskusten kehittäminen ja vakiinnuttaminen tulevilla hyvinvointialueilla: ohjeita toimintasuunnitelman laadintaan. THL: Työpaperi 9/2021. Viitattu 22.11.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/141560/URN_ISBN_978-952-343-635-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Hietaniemi, R. & Männikkö, L. 2022. Perhekeskustoimintamalli varhaiskasvatuksessa – Opas varhaiskasvatuksen henkilökunnan tueksi. Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Viitattu 12.12.2022. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/749927/Perhekeskustoimintamalli_varhaiskasvatuksessa.pdf?sequence=3
Opetushallitus. 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Viitattu 15.11.2022. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_1.pdf
PublicDomainPictures. 2012. Kädet, palapelin, palaset, kytkeä. Pixabay. Viitattu 15.12.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/k%c3%a4det-palapelin-palaset-kytke%c3%a4-20333/
Raitakari, S., Räsänen, J-M., Kostiainen, T. & Juhila, K. 2019. Integroiva työtapa muotoutuvassa perhekeskuskontekstissa – Kriittisten tekijöiden tarkastelua. Tampereen yliopisto. Viitattu 8.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1020-2
Viitala, R. 2012. Esipuhe. Teoksessa Halme, N., Kekkonen, M. & Perälä, M-L. (toim.) Perhekeskukset Suomessa ‒ Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen. THL, 3–4. Viitattu 22.11.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90890/URN_ISBN_978-952-245-747-9.pdf?sequence=1
