Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi 1.1.2023 kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023). Hoitajapulaa on ollut sosiaali- ja terveysalalla jo pidempään, ja hoitajapula on jatkunut myös hyvinvointialueilla. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa Vahva ja Välittävä Suomi (Valtioneuvosto 2023, 32) tavoitteena on jatkaa kuntoutuksen uudistamista vuosille 2023–2027 laaditun suunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on käytössä olevien resurssien parempi kohdentaminen.
Sote-henkilöiden vaje on vaikuttanut myös fysioterapeutteihin ja moniammatillisen yhteistyön toteutumiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvitystyön raportissa pidettiin toisen kohtaamisen taitoja hyvinvointialueilla tuloksellisen ja tehokkaan monialaisen yhteistyön edellytyksenä (Timperi 2022, 48). Selvitystyössä tarkasteltiin sote-integraation edellyttämiä monialaisia yhteistyöosaamisen alueita ja voitiin havaita kaksi keskeistä palvelujärjestelmäuudistukseen liittyvää tavoitetta ‒ asiakaslähtöisyys ja eri ammattilaisten välinen yhteistyö.
Kuntoutuksen laaja vaikuttavuus
Kuntoutus on osa hyvinvointipalvelukokonaisuutta ja osa hyvinvointialueen palvelujärjestelmää (Sosiaali- ja terveysministeriö 2022, 24–25). Kuntoutus voidaan nähdä myös yhteiskunnallisena järjestelmänä, jonka tavoitteena on vaikuttaa koko väestön toimintakykyyn. Kuntoutus on osa monialaista palvelujärjestelmää ja voidaan toteuttaa moniammatillisesti. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024a.) Lääkinnällistä kuntoutusta ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita järjestävät hyvinvointialueet terveydenhuoltolain (1326/2010) perusteella. Kuntoutusjaksot laitos- tai avohuollossa kuuluvat lääkinnälliseen kuntoutukseen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024b).
Fysioterapeuttien näkemyksiä ammatillisesta osaamisesta
Lehtinen (2024) selvitti soveltavassa laadullisessa tutkimuksessaan fysioterapeuttien näkemyksiä fysioterapeutin ydinosaamisesta erikoissairaanhoidossa keuhkosairauksien ja sisätautien vuodeosastoilla. Soveltavan laadullisen tutkimuksen tavoitteena oli selkiyttää fysioterapeuttien roolia ja ydinosaamisen toteutumista osana moniammatillista yhteistyötä keuhkosairauksien- ja sisätautisairauksien vuodeosastolla erityistason hoidossa. Tulokset osoittivat, että toimiva moniammatillinen yhteistyö ja vuorovaikutustaidot moniammatillisessa tiimissä ovat yksi tärkeimmäksi koetuista ammatillisen osaamisen osa-alueista keuhkosairauksien ja sisätautien osastolla.
Laadukkaan fysioterapian takaamiseksi keuhkosairauksien ja sisätautien vuodeosastolla erikoissairaanhoidossa fysioterapeutin tulee omata hyvät vuorovaikutustaidot ja pyrkiä edistämään moniammatillisen yhteistyön toteutumista omalla toiminnallaan. Fysioterapeutti tiedostaa oman ja muiden ammattilaisten roolit moniammatillisessa tiimissä ja voi tukea muiden ammattilaisten työtä omalla ammatillisella asiantuntemuksellaan. Fysioterapeutti ohjaa muita ammattiryhmiä jakamalla tietoaan ja ydinosaamistaan toiminta- ja liikuntakyvyn asiantuntijana edistäen näin potilaiden toiminta- ja liikuntakykyä ja tukien muun muassa kuntouttavan hoitotyön toteutumista.
Kirjoittajat
Camilla Lehtinen opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa kuntoutuksen ja liikunnan integraatiota (ylempi AMK) sosiaali- ja terveysalalla.
Minna Mukka on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori sekä kuntoutuksen ja liikunnan YAMK-koulutuksen koordinaattori.
Lähteet
Lehtinen, C. 2024. Fysioterapeuttien näkemyksiä fysioterapeutin ydinosaamisesta erikoissairaanhoidossa keuhkosairauksien ja sisätautien vuodeosastoilla. Opinnäytetyö (YAMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 21.8.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/866054
Valtioneuvosto. 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Helsinki: Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. Viitattu 21.8.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165042/Paaministeri-Petteri-Orpon-hallituksen-ohjelma-20062023.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2022. Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet 2022. Opas terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:17. Viitattu 21.8.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164488/STM_2022_17_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2023.Hyvinvointialueet vastaavat sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä. Viitattu 21.8.2024. Saatavissa https://stm.fi/hyvinvointialueet
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024a. Kuntoutus. Viitattu 21.8.2024. Saatavissa https://stm.fi/sotepalvelut/kuntoutus
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024b. Lääkinnällinen kuntoutus. Viitattu 21.8.2024. Saatavissa https://stm.fi/laakinnallinen-kuntoutus
Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Finlex. Viitattu 21.8.2024. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326
Timperi, T. 2022. Sote-integraation edellyttämä monialainen yhteistyöosaaminen. Selvityshenkilön raportti. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 21.8.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164410/STM_2022_22_rap.pdf?sequence=1&isAllowed=y
