Luonto kaikille -hankkeen kahdeksas ja samalla viimeinen pilotti järjestettiin maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna kauniilla Liesjärven rannalla. Pilottia olivat järjestämässä lähialueen luontomatkailuyrittäjiä, CP-liitto ja Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö. Osallistujat tulivat edellä mainittujen vammaisjärjestöjen kautta, joten suurimmalla osalla oli jokin harvinainen sairaus tai CP-vamma. Viikonlopun aktiviteettien fyysinen rasittavuus vaihteli metsäpoluilla kävelystä riippumatossa makoiluun.
Oman hyvinvoinnin mittaaminen herätti kiinnostusta
Luonnon hyvinvointivaikutusten arviointi on ollut LUKA-hankkeessa keskeisenä teemana koko hankkeen ajan. Viimeisessä pilotissa haluttiin arvioinnin tukena kokeilla hyvinvointiteknologian hyödyntämistä. Suomalaisen Vigofere Oy:n kehittämä Moodmetric-sormus valikoitui mittausvälineeksi lyhyen mittausajan ja sormuksen käyttäjäystävällisyyden takia.
Stressinhallinnan tueksi kehitetty sormus mittaa ihon sähkönjohtavuuden muutosta, joka kertoo autonomisen hermoston aktivaatiosta. Se reagoi herkästi emootioihin, ajatteluun ja tunnetilaan. Mittaus kertoo kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen tasosta. (Moodmetric 2019, 1–2.)
Viisi osallistujaa sai älysormuksen viikonlopun ajaksi. Sormus sormessa niin kiehisien vuoleminen kuin retkikeittimen kasaaminen onnistui erinomaisesti, eikä sormuksen pitäminen ollut vaikeaa hanskojenkaan kanssa. Osallistujien kesken sormuksen käyttö herätti keskustelua, miten erilaiset mittarit kannustavat liikkumaan ja toisaalta rentoutumaan.
Vireystilassa eroja ja siirtymiset kuormittivat
Moodmetricin (2020) mukaan ihmiset voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään: voimakkaasti ja helposti vireytyviin, jotka reagoivat suurella intensiteetillä emotionaalisiin ja kognitiivisiin ärsykkeisiin, sekä lakonisemmin reagoiviin, joilla stressitasot poikkeavat keskiarvosta vain vähän. Vireystaso voi kumpaankin ryhmään kuuluvilla henkilöillä nousta hyvin nopeasti, mutta lakonisemmin reagoivat myös palautuvat nopeasti normaalitasolle.
Datan siirrossa oli ongelmia, minkä takia analysointi tehtiin vain kahdesta sormuksesta. Tuloksista ilmeni sormusten käyttäjien erilainen tapa vireytyä. Toinen kuuluu helposti vireytyviin, joiden on yleensä kiinnitettävä palautumiseen enemmän huomiota päivittäin ja joiden yöuni voi tasapainoisessa tilanteessa olla syvää ja rauhallista. Toinen puolestaan kuuluu lakonisemmin reagoiviin, joilla palautuminen voi olla yön aikana kevyempää sympaattisen hermoston maltillisen kuormittumisen takia. Siirtymistilanteissa kohonnutta kuormitusta havaittiin molempien tuloksissa. Monessa aktiviteetissa käveltiin paljon ja vielä epätasaisessa maastossa, minkä muutkin osallistujat toivat ilmi. Haastavassa maastossa kävely on vaatinut ilman apuvälineitä liikkuvilta mitattavilta paljon keskittymistä. Palautumista sen sijaan tapahtui erätaitoja opetellessa, jolloin istuttiin enemmän.
On hyvä ymmärtää oma tapa vireytyä. Tapoja on yhtä paljon kuin yksilöitäkin ja eri elämänvaiheissa ne voivat muuttua. Mikään tapa reagoida ei ole hyvä tai huono. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on tasapaino eli saada yön uni ja päivän muu lepo kompensoimaan sympaattisen hermoston kognitiivisesta tai emotionaalisesta stressistä johtuvaa aktivaatiota. Voidaan myös todeta, että siirtymiset tuottivat osallistujille kuormitusta, kun taas paikallaan olo lisäsi hyvinvointia.
Kirjoittajat
Anemone Aaltonen toimii LUKA-hankkeessa projektisuunnittelijana ja on ollut kaikissa hankkeen piloteissa mukana dokumentoimassa niiden kulkua.
Kirsi Kiiskinen toimii LUKA-hankkeessa asiantuntijana ja hänen vastuullaan on ollut pilottien hyvinvointivaikutusten arviointi.
Lähteet
Moodmetric. 2019. Moodmetric-älysormus mittaa ihon sähkönjohtavuuden (EDA) muutosta. [Viitattu 7.5.2020.] Saatavissa: https://moodmetric.com/wp-content/uploads/sites/22/2020/02/Moodmetric-tieteellinen-tausta-2020.pdf
Moodmetric. 2020. Hyvä lähtökohta stressinhallinnalle. [Viitattu 24.4.2020] Saatavissa: https://www.moodmetric.com/fi/hyva-lahtokohta-stressinhallinnalle/
