Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset käyvät taistelua hupenevia budjetteja, vanhenevaa väestöä, resurssipulaa ja psykologista kuormitusta vastaan. Sairaanhoitajien psyykkisen hyvinvoinnin turvaaminen vaatii toimia, mutta mitä ne ovat ja riittävätkö organisaatioilla rahkeet toteuttamaan niitä?
Tutkimusten mukaan sairaanhoitajat kokevat stressiä, ahdistusta, työuupumusta, masennusta, univaikeuksia ja puutteellista johtamista (Laitila 2024). Sairaanhoitajien psyykkinen oireilu on lisääntynyt, mikä kiihdyttää alanvaihtoa (Guttormson ym. 2022) Ennuste hoitajavajeesta vuonna 2030 onkin kasvanut 2020-luvulla jo neljällä miljoonalla (Ridge 2024).
Tilanteen kriittisyyden maailmanlaajuisesti toivat esille tutkimukset ja COVID-19-pandemia: hoitajien tuen puutteet johtavat psyykkisten ongelmien kasvuun ja hyvinvoinnin heikkenemiseen. (Nagel & Nilsson 2022; Guttormson ym. 2022.)
Organisaatiotason toimia tarvitaan
Juho Laitila laati YAMK-opinnäytetyönään tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla- koulutukseen kirjallisuuskatsauksen, jossa hän selvitti sairaanhoitajien psyykkisen hyvinvoinnin tilaa työelämässä ja keinoja sen parantamiseksi (Laitila 2024). Katsauksen tulosten mukaan sairaanhoitajat voivat yrittää turvata psyykkistä hyvinvointiaan tekemällä mindfulness-harjoitteita, käyttämällä hyvinvointisovelluksia, tukemalla toisiaan, joogaamalla sekä kuuntelemalla ja harrastamalla musiikkia sen eri muodoissa.
Psyykkisten ongelmien riskitekijöiden ja juurisyiden ratkaisuun tarvitaan kuitenkin organisaatiotason toimia. Organisaatioiden täytyisi muuttaa johtamiskulttuuria niin, että se priorisoisi sairaanhoitajien terveyttä ja hyvinvointia (Melnyk ym. 2021). Psyykkisen tuen lisäksi olisi oleellista pyrkiä keventämään sairaanhoitajien työtaakkaa esimerkiksi kehittämällä työvuorosuunnittelua vuorotyöhaittojen minimoimiseksi (Cheng ym. 2022).
Muita Laitilan (2024) tutkimuksessa esiin tulleita toimia olivat erilaisten terapiamuotojen tarjoaminen, jälkipurun tarpeen ja toteutumisen varmistaminen traumaattisten tilanteiden jälkeen sekä koulutukset ja valmennukset psyykkisen hyvinvoinnin ja jaksamisen tueksi. Lisäksi tulisi kehittää kommunikointi- ja viestintätapoja, arvioida aktiivisesti hyvinvointia laskevia riskitekijöitä sekä varmistaa työturvallisuus. Oleellista kuitenkin olisi, että itse sairaanhoitajia kuunneltaisiin (Murali ym. 2023).
Ei mitään uutta sairaalan länsisiivestä
Hoitohenkilökunnan psyykkinen hyvinvointi ja jaksaminen on puhuttanut jo kauan kasvavan työkuorman alla. Ratkaisu haasteisiin ei tule sormia napsauttamalla, vaan se vaatii perusteellista ja pitkäjänteistä työtä, jota tehdään yhteistyössä organisaatioiden ja sairaanhoitajien toimesta. Hyvinvoivat työyhteisöt ovat kuitenkin sekä organisaatioiden, henkilökunnan että hyvinvointivaltion etu.
Kirjoittajat
Juho Laitila valmistuu Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla – koulutuksesta tutkintonimikkeellä sairaanhoitaja (YAMK). Hän toimii hoitotason ensihoitajana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Mari Kokkonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä yliopettajana.
Lähteet
Cheng, H., Liu, G., Yang, J., Wang, Q. & Yang, H. 2022. Shift work disorder, mental health and burnout among nurses: A cross-sectional study. Nursing open. Viitattu 3.6.2024. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC10006599/pdf/NOP2-10-2611.pdf
Fauntleroy, C. 2020. Sairaanhoitaja. Pexels. Viitattu 3.6.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/hae/sairaanhoitaja/
Guttormson, J.L., Calkins, K., McAndrew, N., Fitzgerald, J., Losurdo, H. & Loonsfoot, D. 2022. Critical care nurse burnout, moral distress, and mental health during the COVID-19 pandemic: A United States survey. Heart & Lung 55 (2022) 127-133. Elsevier. Viitattu 3.6.2024 Saatavissa https://www-sciencedirect-com.ezproxy.saimia.fi/science/article/pii/S0147956322000954?via%3Dihub
Laitila, J. 2024. Sairaanhoitajien psyykkinen hyvinvointi ja jaksaminen. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.6.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420741
Melnyk, BM., Tan, A., Hsieh, AP., Gawlik, K., Arslanian-Engoren, C., Braun, L., Dunbar, S., Dun-bar-Jacob, J., Lewis, M., Millan, A., Orsolini, L., Robbins, L., Russell, C., Tucker, S. & Wilbur, J. 2021. Critical care nurses’ physical and mental health, worksite wellness support, and medical errors. American journal of critical care, Volume 30, No.3: 176–184.
Murali, K. Brody, A. Stimpfel, A. 2023. Nurses, Psychological Distress, and Burnout: Is There an App for That? AnnalsATS Vol. 20, 10. Viitattu 3.6.2024. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC10559133/pdf/AnnalsATS.202307-629ED.pdf
Nagel, C. & Nilsson, K. 2022. Nurses’ work-related mental health in 2017 and 2020 – A comparative follow-up study before and during the COVID-19 pandemic. Int. J. Environ. Res. Public Health 2022, 19, 15569. Viitattu 3.6.2024. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9738150/pdf/ijerph-19-15569.pdf
Ridge, L. 2024. Keeping Nurses’ Mental Health Front and Center. Workplace Health & Safety. Sage Journals. Viitattu 3.6.2024. Saatavissa https://journals-sagepub-com.ezproxy.saimia.fi/doi/epub/10.1177/21650799241230026
