Tänä päivänä työelämässä on mahdotonta välttää muutosta. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tapahtuvissa muutoksissa ja kehittämistoiminnassa on ominaista lainsäädännöllinen ohjaus. Korkea ammattietiikka, vahva kliininen osaaminen ja koulutus sekä sitoutuminen asiakastyöhön ovat isossa osassa alan muutoksissa. (Kallankari 2019.) Jatkuvat muutokset tuovat mukanaan työntekijän kuormittumista, mikä voi ilmetä lisääntyneinä sairaspoissaoloina ja jopa alalta poistumisena. Siksi muutoksiin tulisi valmistautua ja näistä toimenpiteistä ja kokemuksista oppia.
Nieminen (2022) tutki YAMK-opinnäytetyössään sairaanhoitajien kokemuksia muuttoon ja muutokseen valmistelevien toimenpiteiden ja toimintojen vaikutuksista työhyvinvointiin.
Muutoksen arviointi on satsaus tulevaisuuteen
Kun puhutaan organisaatiomuutoksesta, voi muutos koskettaa useampaa työntekijää, heidän työtehtäviään ja asemaansa, mutta muutos voi koskettaa myös koko organisaatiota ja sen henkilöstöä. Mielekkäästi toteutettu organisaatiomuutos tukee työntekijöiden työhyvinvointia, ja työntekijöiden on helpompi käsitellä muutokseen liittyviä tunteita. (Työterveyslaitos 2022.)
Työntekijöiden valmistautumista tulevaan muutokseen pyritään tukemaan erilaisin toimenpitein, kuten vierailukäynnein, työryhmin ja osastotunnein, viestinnän lisäämisellä, esihenkilön kanssa käytävillä keskusteluilla ja osaamiskartoituksilla (Nieminen 2022). Muutoksessa käytetyt menetelmät ja opit on hyvä dokumentoida, jolloin niitä voidaan hyödyntää tulevissa muutosprojekteissa. Muutoksen arviointi ja muutoksessa opittujen oppien jakaminen on paras keino varmistaa muutoksissa menestyminen tulevaisuudessakin. (Pirinen 2014.)
Muutokseen valmistautumisessa ja itse muutoksessa työntekijöiden työhyvinvointia edistää johtaja, joka on oikeudenmukainen, muutosmyönteinen ja tulevaisuusorientoitunut sekä henkilöstön tarpeita huomioiva. Keskeinen onnistumis- ja työhyvinvointitekijä on työntekijöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus. Kun johtaja aktiivisesti tekee työntekijöiden työnarviointia ja tiedonkeruuta työsuorituksesta, antaa rakentavaa palautetta, pitää työntekijöiden kanssa keskusteluhetkiä ja on avoin tiedottamisessa, tukee hän työntekijöiden työhyvinvointia kaikissa tilanteissa. (Häggman- Laitila 2013.)
Kirjoittajat
Hanna Nieminen, sairaanhoitaja, opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintoa sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa.
Pirjo Vaittinen (TtT) toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikön yliopettajana. Hän on kiinnostunut johtamisesta ja työyhteisöjen kehittämisestä.
Lähteet
Alexas Photos. 2019. Time for change. Pexels. Viitattu 24.10.2022. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/time-for-change-sign-with-led-light-2277784
Häggman-Laitila, A. 2013. Hoitotyöntekijöiden työhyvinvointi ja työuupumus – Katsaus suomalaisten tieteellisten aikakauslehtien artikkeleihin. Hallinnon tutkimus 32 (4). 301‒310. Saatavissa https://journal.fi/hallinnontutkimus/article/view/99153/56847
Kallankari, S. 2019. Muutoksen johtaminen arjessa. Opas sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Helsinki: Duodecim.
Nieminen, H. 2022. Sairaanhoitajien kokemuksia muuttoon ja muutokseen valmistautumisesta. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lappeenranta. Viitattu 21.10.2022.Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022103021714
Pirinen, H. 2014. Esimies muutoksen johtajana. Helsinki: Talentum Media Oy
Työterveyslaitos. 2022. Mielekkään organisaatiomuutoksen periaatteet. Viitattu 2.10.2022. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyoelaman-muutos/organisaatiomuutos/mielekkaanorganisaatiomuutoksen-periaatteet
