Muuttuva maailma ympärillämme muovaa myös tapoja tehdä työtä. Teknologian kehitys toimii mahdollistajana yhä monimuotoisemmalle työnteolle ja samalla tiimityö on noussut yhä tärkeämpään rooliin. Näin ollen monissa yrityksissä esimerkiksi virtuaalitiimeistä on tullut jo arkipäivää. (Grünbaum & Ristikangas 2014, 18).
Digitalisaatio on monimuotoistanut työntekoa eikä se useinkaan ole enää sidoksissa aikaan tai paikkaan, varsinkaan asiantuntijatyössä. Koronapandemia osaltaan vauhditti tätä muutosta ja niin etätyö, hybridityö kuin monipaikkainen työ ovat yleistyneet monissa yrityksissä. (Työterveyslaitos 2023.) Myös Dufva ym. (2021) toteavat, että työnteko on muuttunut yhä monimuotoisemmaksi. Samalla on tullut esille kuinka erilaisessa asemassa eri ammattiryhmät ovat, kun tarkastellaan työn sitovuutta aikaan ja paikkaan. Työelämän tulevaisuuteen taas vaikuttavat niin monet tapahtuvat muutokset kuin asenteet ja oletuksemme. Se saattaa ollakin jotain aivan muuta kuin mitä tällä hetkellä ajattelemme.
Perinteinen tiimityö murroksessa
Mitä muutokset työelämässä sitten tarkoittavat tiimien näkökulmasta? Raappanan (2018, 12) mukaan myös tiimityöstä on tullut nykyään yhä monimuotoisempaa. Tiimit voivat olla niin lyhyt- kuin pitkäaikaisiakin ja koostua eri projektien, tavoitteiden tai erityisosaamisten mukaan. Hakola ym. (2019) toteavatkin, että perinteiset tiimityön mallit eivät ole enää toimivia ja yksi työntekijä saattaa kuulua samaan aikaan useaan eri tiimiin. Myös tiimien työskentelytavat ovat murroksessa ja muuttuvat entistä digitaalisemmiksi.
Samaan aikaan tiimityötä tehdään koko ajan enenevässä määrin. Pysyvyys, paikkasidonnaisuus, yhteinen työnantaja tai yhteinen työaikakaan eivät kuvaa enää nykyaikaista tiimityötä. Otala (2018, 138) toteaa, että yritykset näkevät nimenomaan monialaiset tiimit parhaiten toimivina varsinkin suunnittelussa, ongelmanratkaisussa ja uuden kehittämisessä. Isohätälä (2023) kirjoittaa uuden oppimisen ja vuorovaikutustaitojen olevan tärkeässä roolissa tulevaisuuden työelämässä ja tiimit toimivat apuna näiden taitojen vahvistamisessa. Tiimien kehittämiseen kannattaakin panostaa, sillä parhaimmillaan se tukee koko organisaation oppimista ja sitä kautta kilpailukykyä.
Olennaista on kehittää tiimejä
Ruohisto-Saari (2023, 55) tutki opinnäytetyössään virtuaalitiimin kehittämistä. Tulosten perusteella virtuaalitiimissä yhteistyö jää helposti vähäiseksi ja tiimin jäsenet keskittyvät hoitamaan itsenäisesti tehtäviään. Aito tiimityö ei välttämättä toteudu ja tiimityöstä ei saada parasta mahdollista hyötyä organisaatiolle. Panostaminen tiiviiseen yhteistyöhön sekä yhteisten tavoitteiden ja pelisääntöjen luominen ovat tärkeitä myös virtuaalisessa tai monimuotoisessa tiimityössä. Lisäksi tutkimuksesta nousi esille, että myös virtuaalitiimin jäsenet kaipaavat aikaa vapaamuotoisemmalle yhdessäololle ja aikaa tutustua toisiinsa. Tämä on tärkeää yhteishengen ylläpitämiseksi, kun töitä ei tehdä toimistolla, lähellä tiimin jäseniä.
Vaikka erimuotoiset tiimit ovat yleistyneet, niin voidaan todeta, että tiimejä ei ole kuitenkaan tarvetta määritellä tarkemmin. Loppujen lopuksi ei ole väliä, millä termillä tiimiä kutsutaan. Sen sijaan tulee keskittyä pohtimaan, minkälaiselle tiimille on tarvetta tavoitteen saavuttamiseksi ja koota osallistujat sen mukaan. Tiimien tulevaisuus on varmasti nykyistä digitaalisempi ja entistä monimuotoisempi, mutta tulevaisuudessa tiimityön kannalta tärkeää on ennen kaikkea tiimien kehittäminen.
Kirjoittaja
Jenni Ruohisto-Saari opiskelee tradenomin YAMK-tutkintoa LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän työskentelee markkinointipäällikkönä yrityksessä DNA Oyj.
Linnea Sulkanen toimii markkinoinnin lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä Lahdessa.
Lähteet
Dufva, M., Solovjew-Wartiovaara, A. & Vataja, K. 2021. Työn tulevaisuudet megatrendien valossa. Sitra. Viitattu 15.5.2023. Saatavissa https://www.sitra.fi/artikkelit/tyon-tulevaisuudet-megatrendien-valossa/
Grünbaum, L. & Ristikangas, M. 2014. Valmentava esimies: Onnistumista palvelevat positiot. Helsinki: Alma Talent Oy.
Hakola, I., Hiila, I. & Tukiainen, M. 2019. Tiimiäly: Opas muuttuvaan työelämään. Jyväskylä: Tuuma-kustannus. Viitattu 16.5.2023. Saatavissa https://www.ellibslibrary.com/book/978-952-451-889-5
Isohätälä, J. 2023. Tiimityö on arjen jatkuvaa oppimista. Viitattu 19.5.2023. Saatavissa https://www.oulu.fi/fi/blogit/science-arctic-attitude-fi/tiimityo-arjen-jatkuvaa-oppimista
Otala, L. 2018. Ketterä oppiminen: Keino menestyä jatkuvassa muutoksessa. Helsinki: Kauppakamari.
Raappana, M. 2018. Onnistuminen työelämän tiimeissä. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, Department of Language and Communication Studies. Jyväskylä. Viitattu 15.5.2023. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/59614/978-951-39-7553-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Ruohisto-Saari, J. 2023. Asiakkuusmarkkinointitiimin toiminnan kehittäminen: case DNA Oyj. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052212868
Shvets, A. 2020. Kädet, ihmiset, nainen, läppäri. Pexels. Viitattu 5.6.2023. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/kadet-ihmiset-naine-lappari-4226140/
Työterveyslaitos. 2023. Etätyö, hybridityö ja monipaikkainen työ. Viitattu 10.5.2023. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyoelaman-muutos/etatyo-hybridityo-ja-monipaikkainen-tyo
