Neuromoninaisuus, neurodiversiteetti ja neurokirjo viittaavat aivojen toiminnan monimuotoisuuteen, jokaisen erilaiseen kykyyn ja tarpeeseen toimia omalla tavallaan. Neuromoninaisuus sanana kuvastaa neurologisten erojen olevan osa ihmisen luonnollista monimuotoisuutta ja samalla ymmärrystä siitä, että aivojen toiminnan ja käyttäytymisen erot ovat osa ihmisväestön normaalia vaihtelua (Fung & Doyle 2021). Neuromoninaisuudessa aivojen toiminnan monimuotoisuus, eli tapa olla ja ajatella, nähdään luonnollisena ja arvokkaana osana ihmisyyttä (Walker 2025). Erilaiset neurokirjoon liittyvät käsitteet ovat muutoksessa, koska sanoilla ja termeillä on suuri voima, joka vaikuttaa niin neurokirjon ihmiseen kuin hänen lähiympäristöönsä. (Autismiliitto 2023; Niskanen & Jussila 2024).
Nemoni – neuromoninaista tukea koulutuspolulle -hankkeessa edistetään neuromoninaisten opiskelijoiden hyvinvointia ja osallisuutta korkeakouluympäristössä kehittämällä heille suunnattuja tukimuotoja. Tarkoituksena on luoda pohja pitkäjänteiselle ja rakenteellisesti kestävälle tuelle, joka huomioi neuromoninaisuuden monimuotoisuuden ja opiskelijoiden erilaiset sekä yksilölliset tarpeet korkeakouluopinnoissa. (LUT 2025).
![[ALT-TEKSTI: punaiseksi maalattuja käsiä aseteltu sydämen muotoon.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/11/LAB-FOCUS-465_2025_Neuromoninaisten-opiskelijoiden-vertaisryhman-kaynnistaminen-korkeakoulussa-1.jpg)
Vertaisryhmätoiminnan kehittäminen prosessina
Vertaistoiminnalla tarkoitetaan ihmisten keskinäistä apua ja tukea samankaltaisissa tilanteissa olevien ja saman kokemuksen omaavien ihmisten kanssa. Toiminnan keskiössä on yhteenkuuluvuuden tunne osallistujien kesken. (THL 2023.) Vertaisryhmätoiminnan käynnistämisen tueksi käytettiin kehittämisessä benchmarkkaus-menetelmää (ks. esim. Lindholm 2025). Benchmarkkauksen avulla haluttiin kuulla muiden korkeakoulujen kokemuksia ja ajatuksia neuromoninaisille opiskelijoille järjestetyistä vertaisryhmistä ja sen kautta pohtia muualla kokeiltujen työtapojen soveltamisesta omaan koulutusorganisaatioon ja omiin työkäytäntöihin sopivaksi.
Benchmarkkauksen kohteeksi valittiin Tampereen korkeakouluyhteisön (Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto) tukimuodot neuromoninaisille opiskelijoille, erityisesti VENE-vertaistukiryhmä opiskelijoille (TUNI 2025) sekä Itä-Suomen Yliopiston Otetta opintoihin – ryhmä (UEF 2025). Tapaamiset järjestettiin korkeakoulujen kanssa keväällä ja syksyllä 2025. Benchmarkkaus mahdollisti vertaisoppimisen muista korkeakouluyhteisöistä sekä antoi konkreettisia ideoita, vinkkejä ja neuvoja niin markkinointiin, viestintää, ryhmien tapaamisten teemoitteluun, ryhmän kokoontumiskerran rakenteeseen ja työskentelytapoihin.
Vertaisryhmän käynnistämisessä hyödynnettiin lisäksi prosessiajattelua, jolloin jokainen työvaihe ja toiminto linkittyi kokonaisuudeksi (Logistiikan maailma 2025; Sipilä ym. 2024). Tarkoitus prosessiajattelulla oli saada aikaan vertaisryhmään osallistujalle mielekäs toiminto, joka mallinnetaan Nemoni-hankkeen tuloksissa monistettavaksi malliksi.
Vertaisryhmän prosessiomaisuuden ohella keskiöön nousee systeemisyys, jossa korostuu vertaisryhmän osallistujien yhteinen vuorovaikutus, yhteinen oppimisprosessi sekä jatkuvan palautteen merkitys (Logistiikan maailma 2025; Sipilä ym. 2024). Systeemisyys vertaisryhmässä tarkoittaa osallistujan oppimisprosessin tukemista. Opiskelijat vertaisryhmässä eivät ole pelkkiä objekteja, toiminnan kohteita, vaan subjekteja, joilla on yhteys toisiinsa, motivaatio sekä tavoite olla yhteydessä toisiin osallistujiin vaikuttamisen keinoin.
Vertaisryhmä on yksi tukimuoto korkeakoulun opiskelijalle
LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston neuromoninaisille opiskelijoille tarkoitetut vertaisryhmät ovat kokoontuneet syyskuusta 2025 alkaen Lahden ja Lappeenrannan kampuksilla. Ensimmäisten kokoontumiskertojen pohjalta toiminta vaikuttaa tarpeelliselta ja jo pitkään opiskelijoiden toivomalta tukimuodolta korkeakouluyhteisössä. Neuromoninaisille opiskelijoille tulee jatkossakin järjestää tukimuotoja, jotka tukevat opiskelijan itsetuntemusta, motivaatiota ja antavat työkaluja opiskelun edistämiseen. Opiskelijoiden erilaisten tukimuotojen kehittäminen auttaa opiskelijaa valmistumaan uuteen ammattiin ja siirtymään työelämään.
Kirjoittajat
Sanna Nurmiainen työskentelee sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijana Nemoni – neuromoninaista tukea koulutuspolulle –hankkeessa. Sanna on ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja ja ohjaa neuromoninaisten opiskelijoiden ryhmää Lappeenrannassa.
Kati Ojala työskentelee sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja on asiantuntijana Nemoni – neuromoninaista tukea koulutuspolulle –hankkeessa. Kati on ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja ja ohjaa neuromoninaisten opiskelijoiden ryhmää Lahdessa.
Lähteet
Autismiliitto. 2023. Neurokehitykselliset häiriöt. Viitattu 20.9.2025. Saatavissa https://autismiliitto.fi/autismi/erilaista-autismia/neuropsykiatriset-hairiot/
Fung & Doyle.2021. Neurodiversity. The New Diversity. Teoksessa Fung, L. (toim.) Neurodiversity: From Phenomenology to Neurobiology and Enhancing Technologies. American Psychiatric Association Publishing, 1-18. Viitattu 16.10.2025. Saatavissa https://www.psychiatryonline.org/doi/epdf/10.1176/appi.books.9781615379514.lg01
Lindholm, A. 2026. Benchmarkkaus. Teoksessa Hautio, M. & Lindholm. A. (toim.) Heittäydy – irrottele – ylläty : tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmät. Professional Publishing Finland Oy.
Logistiikan maailma. 2025. Prosessien kehittäminen. Viitattu 14.9.2025. Saatavissa https://www.logistiikanmaailma.fi/tuotanto/prosessien-kehittaminen/#:~:text=Prosessi%20on%20toisiinsa%20liittyvien%20tapahtumien,prosesseja%20tulee%20johtaa%20ja%20kehitt%C3%A4%C3%A4.
LUT. 2025. Nemoni – Neuromoninaista tukea koulutuspolulle. Hanke. LUT-yliopisto. Viitattu 28.8.2025. Saatavissa https://www.lut.fi/fi/opiskelu/junior-university/tietoa-meista/nemoni-neuromoninaista-tukea-koulutuspolulle
Niskanen, T. & Jussila, V. 2024. NEPSY – materiaalipakki ammattilaiselle. Santalahti-kustannus; Jyväskylä.
Pexels. 2016. Kädet-sydän-punaisella-maalilla. Pixabay. Viitattu 10.11.2025 Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/k%c3%a4det-syd%c3%a4n-punaisella-maalilla-1846428/
Sipilä, A., Porras, J., & Partanen, L. 2024. Johdatus systeemiajatteluun ja kestävyyteen. GreenICTComp-koulutusmateriaali. TIEKE & LUT-yliopisto. Viitattu 20.10.2025. Ei julkisesti saatavilla.
THL. 2023. Vertaistoiminta. Viitattu 14.10.2025. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/paihdehoito/ok-hanke/vertaistoiminta
TUNI. 2025. Tuki neuromoninaisille opiskelijoille. Viitattu 28.8.2025. Saatavissa https://opiskelijanopas.tuni.fi/fi/tampereen-yliopisto/opiskelun-ja-hyvinvoinnin-tuki/opiskelun-ja-hyvinvoinnin-tukimuodot/tuki-neuromoninaisille-opiskelijoille
UEF. 2025. Otetta opintoihin -ryhmä. Viitattu 17.10.2025. Saatavissa https://kamu.uef.fi/tietopankki/koulutusta-opiskelutaitoihin/otetta-opintoihin-ryhma/
Walker, N. 2025. Neurodiversity: Some Basic Terms & Definitions. Viitattu 16.10.2025. Saatavissa: https://neuroqueer.com/neurodiversity-terms-and-definitions/
