Tutkitusti enemmistöllä kymenlaaksolaisista lapsista, nuorista ja perheistä menee hyvin, mutta samalla hyvinvointi on eriarvoistunut. Lapset, nuoret ja perheet eivät aina saa tarvitsemaansa apua ja tukea oikea-aikaisesti. Kymenlaaksossa kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria on tällä hetkellä suhteellisesti maan eniten ja toistuvia sijoituksia on myös paljon. (Kymenlaakson LAPE-ryhmä 2019–2020, 5.)
Palvelujen saatavuuden, saavutettavuuden ja oikea-aikaisuuden lisäksi huolena Kymenlaaksossa on, että väestö sekä vanhenee että vähenee. Tämä voi johtaa siihen, että vanhusväestön palveluihin siirretään tulevaisuudessa resursseja lapsiväestön palveluista, mikä osaltaan uhkaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Lapsiperheiden kannalta Kymenlaakson negatiivisen kehityssuunnan muuttaminen vaati nykyistä enemmän yksilöllistä ja varhaista puuttumista sekä laajempia, koko kasvu- ja kehitysympäristöön vaikuttavia ratkaisuja. (Kymenlaakson LAPE-ryhmä 2019–2020, 5–6.)
Nuorten ääni kuuluviin
Tutkimusten mukaan nuoret kokevat tiedon puutteen vaikeuttavan avun ja palvelun saantia. Nuoret eivät tiedä, kuinka toimia eri palveluissa, tai millaisissa asioissa ammattilaisiin voi ottaa yhteyttä. Palvelujärjestelmän tarkoituksena on yhdenvertaisuuden edistäminen, jonka vuoksi on tärkeää tutkia sekä nuorille suunnattujen palveluiden toimivuutta että nuorten kokemuksia niistä. (Känkänen ym. 2019, 2–5.)
Nuorille suunnattuja palveluita kehitettäessä on tärkeää miettiä, mitkä palvelut kannattelevat ja tukevat nuoria. Nuorten kannatteluun kohti aikuisuutta ei riitä vain ohjaaminen oikeanlaisten palveluiden piiriin. Nuoret odottavat tulevansa kohdatuksi, autetuksi sekä ymmärretyksi henkilökohtaisine ominaisuuksineen ja erityispiirteineen. Tämän toteutumiseksi tarvitaan toimintakulttuurin muutosta, jonka tavoitteena on palveluiden saaminen oikeasta paikasta oikeaan aikaan. (Känkänen ym. 2019, 1.)
Suunnitelma palvelujen tavoitettavuuden parantamisesta
Borgin ja Ruuthin (2022) opinnäytetyönä toteutetussa tutkimuksellisessa kehittämishankkeessa tavoitteena oli luoda suunnitelma Kymsoten tarjoamista varhaisen tuen palveluista nuorten tietoisuuteen. Kehittämishankkeen tarkoituksena oli, että tulevaisuudessa nuoret tietäisivät paremmin, mitä palveluja on olemassa, ja että he saisivat palveluista tietoa toivomallaan tavalla.
Lähestymistavaksi valikoitui toimintatutkimus (Heikkinen 2018, 216), johon oleellisena osana kuuluu osallistaminen (Metsämuuronen 2005, 217). Tutkimukseen osallistettiin sekä palveluita käyttäviä nuoria että palveluita tuottavia työntekijöitä. Aineisto kerättiin nuorille tehdyn Webropol-kyselyn sekä työntekijöille pidetyn työpajan avulla. Nuorten kysely sisälsi määrällisiä monivalintakysymyksiä ja laadullisia avoimia kysymyksiä. Työntekijöiden työpaja toteutettiin teemahaastatteluna, joka pohjautui nuorilta saatuihin vastauksiin (Borg & Ruuth 2022).
Tulosten pohjalta (Borg & Ruuth 2022) johtopäätöksenä syntyi neljä teemaa, joita kehittämällä varhaisen tuen palvelut olisivat sekä nuorten että työntekijöiden mielestä paremmin nuorten tavoitettavissa. Teemat ovat
- riittävät resurssit/monitoimijuus
- sosiaalisen median kehittäminen
- aito kohtaaminen/yksilölliset tarpeet sekä
- palautteen/ajatusten kerääminen.
Näitä neljää pääteemaa kehittämällä olisivat palvelupolut selkeämmät ja helpommin löydettävät, työntekijöillä olisi aikaa aitoon kohtaamiseen ja nuorten toiveet tulisivat kuulluksi, yhteistyö eri toimijoiden välillä olisi tiivistä ja työntekijät hallitsisivat sosiaalisen median käytön työvälineenä. Palautejärjestelmän kehittämisen myötä nuorilla olisi mahdollisuuksia kertoa omia ajatuksiaan sekä mielipiteitään olemassa olevista palveluista.
Teemojen tarkastelussa huomaa, että nuorten ja aikuisten toiveena on nykyisten palveluiden kehittäminen eikä niinkään uusien palvelumuotojen keksiminen.
Kirjoittajat
Anu Borg on sosionomi AMK ja LAB-ammattikorkeakoulusta keväällä 2022 valmistuva sosionomi YAMK-opiskelija Lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelmasta.
Satu Ruuth on sosionomi AMK ja LAB-ammattikorkeakoulusta keväällä 2022 valmistuva sosionomi YAMK-opiskelija Lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelmasta.
Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori.
Lähteet
Borg, A. & Ruuth, S. 2022. Suunnitelma varhaisen tuen palveluiden tavoitettavuuden kehittämisestä Kymsotessa. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Ylempi AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Lahden kampus. Viitattu 19.4.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205047081
Heikkinen, H. L. T. 2018. Toimintatutkimus: Kun käytäntö ja tutkimus kohtaavat. Teoksessa Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. 5. uudistettu painos. Jyväskylä: PS Kustannus. 215–230.
johnhain. 2015. Hain, J. Kädet, tilalla, syleilevä, rakastava, sydän, rakkaus. Pixabay. Viitattu 19.4.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/k%c3%a4det-tilalla-syleilev%c3%a4-rakastava-718562/
Kymenlaakson LAPE-ryhmä. 2019–2020. Lapsista, nuorista ja perheistä voimaa Kymenlaaksoon. Kymenlaakson maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2020–2024. Strategiaosa. Viitattu 19.4.2022. Saatavissa https://www.kymenlaaksonperhekeskus.fi/images/strategiaosa.pdf
Känkänen, P., Kekkonen, M. & Gissler, M. 2019. Nuorten palvelusolmut auki. THL – Tutkimuksesta tiiviisti. Nro 9/2019. Viitattu 19.4.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137925/URN_ISBN_978-952-343-310-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Metsämuuronen, J. 2005. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 3. laitos. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
