Rahapelaamisen lainsäädäntö uudistuu ensi vuonna 1.7.2027, mikä tarkoittaa, että osa Veikkauksen yksinoikeuden piirissä olleista rahapeleistä vapautetaan kilpailulle markkinalle. Näitä ovat netissä pelattavat rahapeliautomaatit, kasinopelit sekä vedonlyönti, kun taas lottopelit, raaputusarvat, fyysiset peliautomaatit ja kasinopelitoiminta jäävät edelleen Veikkaukselle.
EHYT ry:n Rahapelihaittayksikön päällikkö Riitta Matilainen toteaa, että samalla myös rahapelien markkinointi uudistuu ja vapautuu, vaikka lainsäädäntö määrittääkin reunaehdot. Uusilta toimijoilta edellytetään joko rahapeli- tai yksinoikeustoimilupaa. Toimiluvanhaltijat voivat markkinoida rahapelejä omissa kanavissaan, mutta haitallisimpien pelien ulkomarkkinointi on kiellettyä. Sen sijaan toimijan brändimarkkinointi on sallittua myös ulkona, kunhan se ei tapahdu esimerkiksi koulujen läheisyydessä. Alle 18-vuotilailta rahapelaaminen on edelleen kiellettyä, mutta lapset tulevat todennäköisesti altistumaan pelimarkkinoinnille jatkossa huomattavasti aikaisempaa enemmän. (Matilainen 2026.)
Odotettavissa on, että ongelmapelaamisen ilmiö esiintyy entistä useammin eri palveluissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat avainasemassa pelihaittojen ehkäisyssä sekä niitä korjaavassa työssä. Ongelmapelaamista voi olla vaikea tunnistaa, ja se kätkeytyykin usein muiden haasteiden, kuten unettomuuden, ahdistuksen tai ylivelkaantumisen taakse. Ongelmapelaamisen haittojen ehkäisy ja ennakointi -hanke (LAB 2025) on Päijät-Hämeessä ammattilaisten tukena lisäämässä tietoisuutta pelihaitoista ja ongelmapelaamisesta sekä niiden ehkäisystä.
Kokemuksia maailmalta pelihaittojen ennakoinnin tueksi
Muutokseen varautumisessa on hyvä ottaa oppia niistä maista, joissa vastaava lainsäädäntöuudistus on jo tapahtunut. Virve Marionneau, Nina Karlsson ja Mette Kivistö (2025) haastattelivat asiantuntijoita Alankomaissa, Ruotsissa, Saksassa ja Kanadan Ontariossa, joissa kaikissa verkkopelaamisen lisenssijärjestelmään on siirrytty vuoden 2018 jälkeen. Keskeisiksi kehityskohteiksi nousivat mainonnan rajoittaminen, huolenpitovelvollisuuden kehittäminen, keskitetty pelirajoituskokonaisuus sekä järjestelmän ulkopuolinen pelaaminen.
Huolenpitovelvollisuudella tarkoitetaan toimiluvan haltijoiden lakisääteistä velvollisuutta seurata pelaajien käyttäytymistä sekä puuttua ongelmalliseen pelikäyttäytymiseen. Vastaava velvoite on tulossa myös suomalaiseen rahapelilakiin, mutta sen haasteena on kansainvälisessä tarkastelussa ollut esimerkiksi haittapelaamisen tarkan määritelmän puuttuminen. Myös peliyhtiöiden resurssit, eriävät interventiokäytännöt sekä tuottotavoitteet haastavat huolenpitovelvollisuuden toteuttamista. Vaikka yksi toimija kohdentaisikin pelaajaan kaikkein järeimpiä interventiotoimenpiteitä, kuten peliestoa, voi pelaaja siirtyä toisen yhtiön asiakkaaksi ja jatkaa pelaamista. (Marionneau et al. 2025, 258–261.)
Vastuu pelaamisesta säilyy pelaajalla itsellään, vaikka näkyvämpi markkinointi lukuisten uusien toimijoiden taholta kasvattaisikin houkutuksia. Yhtenä pelihaittoja vähentävänä toimenpiteenä Saksassa on keskitetty pelirajoituskokonaisuus eli kaikkien toimijoiden yhteinen talletusraja. Muissa Marionneaun ja kumppaneiden tarkastelemissa maissa talletusrajat olivat peliyhtiökohtaisia, eikä Saksassakaan asetettu rajakaan ole ehdoton. Yli 21-vuotiaan pelaajan on mahdollista hakea korkeampaa rajaa, jos hänellä on siihen taloudellisia valmiuksia. (Marionneau et al. 2025, 261.)
Lainsäädännön pelihaittoja ehkäisevien tavoitteiden rinnalla riski- ja ongelmapelaajia työssään kohtaavien ammattilaisten on jo nyt varauduttava kasvavaan palveluntarpeeseen. Yhtä tärkeää on tiedostaa, mitä muuttuva rahapelilainsäädäntö tarkoittaa pelaajan näkökulmasta. Tietääkö pelaaja, että lisenssijärjestelmän ulkopuoliset voitot ovat veronalaista tuloa, vaikka pelaaminen tapahtuisikin Suomessa omalta digilaitteelta? Tai miten rahapelien voitot ja tappiot huomioidaan erilaisiin etuuksiin liittyvässä päätöksenteossa? Muutos voi aiheuttaa yllättäviä seuraamuksia, joiden vaikutuksista myös ammattilaisten on syytä olla perillä.
Kirjoittaja:
Mari Lehtonen, YTM, toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä TKI-asiantuntijana. Hän on mukana Ongelmapelaamisen haittojen ehkäisy ja ennakointi -hankkeessa asiantuntijana.
Lähteet
LAB. 2025. Ongelmapelaamisen haittojen ehkäisy ja ennakointi. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.6.2026. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/ongelmapelaamisen-haittojen-ehkaisy-ja-ennakointi.
Marionneau, V., Karlsson, N., & Kivistö, M. 2025. Voidaanko rahapelihaittoja estää ja vähentää tehokkaasti lisenssijärjestelmässä? Kokemuksia aiemmin lisenssijärjestelmään siirtyneistä maista. Yhteiskuntapolitiikka, 90(3), 256–264.
Matilainen, R. 2026. Rahapelijärjestelmä uusiksi! Mitä muutos tarkoittaa pelaajalle ja yhteiskunnalle? Esitys Päihdepäivillä 4.6.2026.
