Kenttäharjoittelu on ensihoidon opiskelijoiden opintojen odotetuin – ja usein myös jännittävin – vaihe. Ambulanssissa suoritettavat harjoittelujaksot tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kohdata todellisia ensihoitotilanteita ja testata, miten koulussa opittu teoria muuttuu käytännön taidoksi. LAB-ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmaan kuuluu kaksi puhtaasti ensihoitoyksikössä toteutettavaa harjoittelujaksoa (LAB 2025), jotka muodostavat keskeisen osan ammatillista kasvua.
Harjoittelun aikana opiskelija arvioi paitsi omaa osaamistaan, myös valmiuttaan toimia osana työyhteisöä. Tärkeässä roolissa on työpaikkaohjaaja, jonka antama palaute ja tuki ohjaavat opiskelijaa tunnistamaan vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Laadukas ohjaus ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys – se vaatii osaamista, joustavuutta ja aikaa.
Moninaiset opiskelijat – moninaiset ohjaustarpeet
Opiskelijaohjaaminen on moniulotteinen ja tunteitakin herättävä osa ensihoitotyötä. Työelämäohjaajan näkökulmasta kyse on kahdesta ulottuvuudesta: tulevien ammattilaisten tukemisesta ja oman työn ohessa tehtävästä, usein kuormittavasta lisävastuusta. Tasapainoisen ohjausrakenteen rakentaminen onkin edellytys kestävän opiskelijaohjauksen turvaamiselle.
Moninaisuus näkyy opiskelijoiden taustoissa ja ohjaustarpeissa. Työpaikkaohjaajien ja opiskelijoiden välille voi syntyä ikäkuiluja, ja sukupolvien arvot tai asenteet eivät aina kohtaa. Kentällä kohdataan yhä useammin myös kansainvälisiä opiskelijoita, jolloin kielelliset ja kulttuuriset erot lisäävät ohjaustilanteiden haasteita. Jokainen opiskelija tarvitsee yksilöllistä ohjausta, ja siksi myös ohjaajien osaamisen on oltava monipuolista ja joustavaa.
Ohjausosaaminen ja palautteen voima
Laadukas harjoittelu rakentuu ohjaajien osaamisen varaan. Ensihoidon nopeatempoisessa ja monimutkaisessa toimintaympäristössä ohjaajalta edellytetään opetuksellista joustavuutta – kykyä sovittaa ohjaus opiskelijan tarpeisiin, tilanteisiin ja ympäristöön. Tätä voidaan vahvistaa ohjaajakoulutusten avulla sekä varmistamalla, että työyhteisö ja korkeakoulu tukevat ohjaajaa hänen tehtävässään (Wallin ym. 2020).
Palaute on yksi tärkeimmistä ohjauksen elementeistä. Kansainvälisen katsauksen (Carroll ym. 2023) mukaan ensihoidon opiskelijat arvostavat palautetta suuresti, mutta kokevat sen toisinaan liian henkilökohtaiseksi ja jopa lannistavaksi. Useimmiten ensihoitajat suhtautuvat innostavasti ja tukevasti, mutta ongelmaksi muodostuu ohjaajien vaihteleva valmius antaa rakentavaa ja selkeää palautetta. Jotta palaute olisi aidosti oppimista tukevaa, tarvitaan lisää koulutusta ja työkaluja palautteenannon taitojen vahvistamiseen.
Yhteistyöllä kohti kestävää ohjausta
Opiskelijaohjaus ei ole yksittäisen ohjaajan harteilla oleva tehtävä, vaan osa laajempaa kokonaisuutta. Jotta ohjaus olisi laadukasta ja kestävää, tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja ensihoitopalveluiden välillä. Selkeä ja avoin kommunikaatio vähentää arjen ongelmien selvittelyn kynnystä ja luo yhtenäisempää ohjauskulttuuria.
Yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia: oppilaitos saa ajankohtaista tietoa työelämän tarpeista, ja työpaikkaohjaajat puolestaan voivat luottaa siihen, että heillä on tukenaan oppilaitoksen asiantuntemus ja resurssit. Ohjausosaamisen kehittäminen lisää tehokkuutta, vähentää kuormitusta ja ennen kaikkea varmistaa, että opiskelijat saavat mahdollisimman hyvät edellytykset kasvaa osaaviksi ensihoitajiksi.
Katse tulevaisuuteen
Ensihoidon opiskelijaohjaus on muutoksessa. Moninaiset opiskelijat, vaihtelevat lähtökohdat ja muuttuva työympäristö edellyttävät uudenlaista otetta ohjaukseen. Jatkossa tarvitaan entistä laajempaa ohjausosaamista, hallinnollisten tasojen yhteistyötä ja pitkäjänteistä panostusta ohjaajakoulutuksiin.
Lopulta tavoitteena on kaikille yhteinen päämäärä: varmistaa, että ensihoidon kentälle valmistuu osaavia ja ammattitaitoisia ensihoitajia, jotka vastaavat tulevaisuuden haasteisiin.
Kirjoittaja
Antti Tanninen on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä työskentelevä ensihoidon lehtori, joka toimii opettajana mm. johtamisen opintokokonaisuuksissa. Hänen mielenkiintonsa kohteina ovat johtamisen ja osaamisen kehittäminen sekä sote-palveluiden rakenteet.
Lähteet
Carroll, A. G., Peddle, M. R., & Malik, G. (2023). Undergraduate paramedicine students’ experiences of feedback during clinical placement on-road: A scoping review. Nursing & Health Sciences, 25(1), 18–29. https://doi.org/10.1111/nhs.12995
LAB. (2025) Opinto-opas. Viitattu 27.8.2025. Saatavissa Ensihoitajakoulutus | Opinto-opas, LAB
Wallin, K., Hörberg, U., Harstäde, C. W., Elmqvist, C., & Bremer, A. (2020). Preceptors´ experiences of student supervision in the emergency medical services: A qualitative interview study. Nurse Education Today, 84, Article 104223. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2019.104223
