Mielenterveyspalveluihin hakeutuminen lasten lievien mielenterveyden häiriöiden vuoksi on lisääntynyt. Pienillä lapsilla korostuvat erityisesti erilaiset käytöshäiriöt. (THL 2024.) Kansallisen mielenterveysstrategian mukaisesti kehitysvaiheen sopiva tuki lapsille tulisi tuoda heidän lähiympäristöihinsä (Vorma ym. 2020). Peruspalveluissa lieväasteisten häiriöiden hoitopolut ovat kuitenkin epäselviä ja palveluiden toteuttaminen vaihtelee alueittain (HUS 2022).
Digitaalisuudesta apua mielenterveyspalveluiden vahvistamiseen perustasolla
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen (sote-uudistus 1.1.2023) yhtenä tavoitteena on mielenterveyshäiriöiden varhainen tunnistaminen ja hoitoon pääsyn nopeuttaminen. Hoidon vaikuttavuutta pyritään lisäämään kehittämällä peruspalveluita ja viemällä tuki lähelle lapsen arkea. (STM 2024.) Digipalveluiden hyödyntäminen on keskeisessä roolissa hyvinvointialueiden strategioita laadittaessa. Digipalvelut sopivat hyvin tukemaan olemassa olevia palveluita, mutta toimintamalleja tulee muotoilla uudelleen, jotta hoito- ja palveluketjusta muodostuu asiakkaan kannalta ehjä kokonaisuus. (Pennanen ym. 2023, 51.)
HUSin luotsaama Terapiat etulinjaan -toimintamalli pyrkii tunnistamaan mielenterveyden häiriöitä, sujuvoittamaan hoitoon ohjausta ja lisäämään näyttöön perustuvia hoitomenetelmiä perustasolla (Terapiat etulinjaan 2024). Yksi Terapiat etulinjaan -toimintamallissa kehitetyistä menetelmistä on digitaaliset omahoito-ohjelmat. Ne toimivat kevyinä ja helposti toteutettavissa olevina psykososiaalisina interventioina tarjoten tutkittua tietoa ja arjessa toteutettavia harjoitteita. (Mielenterveystalo.fi 2024a.)
Omahoito-ohjelmasta lupaavia kokemuksia
Lyhytkestoiset ja ohimenevät käytökseen liittyvät haasteet ovat lapsilla yleisiä (Luoma 2022). Vaikka osa vanhemmista kertoo pystyvänsä olemaan aktiivinen ja vaikuttamaan asioihin, kokee osa avuttomuutta lapsen haastavan käytöksen suhteen (Rautamies 2022). Pienten lasten vanhemmista kolmannes ilmaiseekin tarvitsevansa tukea vanhemmuuteensa (Vuorenmaa ym. 2019). Lapsen oireillessa käytöksellään vanhempainohjausta tulee vahvistaa, sillä vanhemman rooli hoidossa on merkittävä (Aalto-Setälä & Huikko 2021). Omahoito-ohjelman avulla voi vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja vanhempi voi oppia toimimaan tavoilla, jotka lisäävät ja vahvistavat lapsen toivottua käytöstä. Intervention ja harjoitteiden avulla kodin ilmapiirin tavoitellaan muuttuvan myönteisimmiksi. (Mielenterveystalo.fi 2024b.)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ohjattujen omahoito-ohjelmien käyttöä on pilotoitu perheille suunnatuissa varhaisen tuen palveluissa. Pienten lasten omahoito-ohjelmien käytettävyyttä on tarkasteltu osana Petra Kunnaksen ja Päivi Vuokkolan (2024) sosiaalialan YAMK-koulutuksen opinnäytetyönä toteutettua kehittämishanketta. Sen mukaan omahoito-ohjelmat koettiin sisällöllisesti sekä aihepiiriltään sopiviksi työvälineiksi varhaisen tuen palveluihin ja yhtenä kehittämisehdotuksena esiin nousi mahdollisuus ohjata vanhempia ohjelmien käyttöön varhaiskasvatuksesta käsin. (Kunnas & Vuokkola 2024.)
Rautamiehen (2022) mukaan vanhempia huolestuttaa haastavasti käyttäytyvän lapsen hyvinvoinnin toteutuminen varhaiskasvatuksessa. Jatkuvien epäonnistumisten ja leikkien ulkopuolelle jäämisen lisäksi on riskinä, että lapsen itsesäätelyn, tunteiden ja käyttäytymisen pulmat vaikuttavat myös kasvattajien ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen. Vanhemmat toivoivat vahvempaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen työntekijöiden kanssa sekä konkreettisempaa tukea omaan vanhemmuuteensa. (Rautamies 2022.)
Omahoito-ohjelmien avulla voitaisiin tehdä vaikuttavia interventioita vanhempien ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden yhteistyönä. On kuitenkin muistettava, että omahoito-ohjelmat on tarkoitettu ennaltaehkäiseväksi tai varhaiseksi tueksi eivätkä sovi kaikille. Työntekijän tulee tarvittaessa osata palveluohjata vanhempi muuhun tukeen. (Kunnas & Vuokkola 2024.)
Kirjoittajat
Petra Kunnas on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK-opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta.
Päivi Vuokkola on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK-opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta.
Elina Kosonen on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja on kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
Aalto-Setälä, T. & Huikko, E. 2021. Alakouluikäisten mielenterveysongelmien hoito perustasolla. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2021;137(4):403–409. Viitattu 11.12.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo16076
HUS. 2022. Suorana HUSista: Lasten ja nuorten mielenterveyden tila tänään. Videotallenne. YouTube. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Viitattu 11.11.2024. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=KRhI61tXJbY&list=PLCZzrYviq-266ag55qc646VhqjQICmDJl&index=15
Kunnas, P. & Vuokkola, P. 2024. Pienten lasten ohjattu omahoito-ohjelma: menetelmän käyttöönotto Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Opinnäytetyö YAMK. Viitattu 11.12.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/872536
Luoma, I. 2022. Lasten ja nuorten ahdistuneisuus ja pelkotilat. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 15.12.2024. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00369/lasten-ja-nuorten-ahdistuneisuus-ja-pelkotilat
Mielenterveystalo.fi. 2024a. Omahoito-ohjelmat. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito
Mielenterveystalo.fi. 2024b. Haastavan käytöksen omahoito-ohjelma. Viitattu 20.11.2024. Saatavissa https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/lasten-haastavan-kaytoksen-omahoito-ohjelma
Pennanen, P., Jansson, M., Torkki, P., Harjumaa, M., Pajari, I., Laukka, E., Lakoma, S., Härkönen, H., Verho, A., Martikainen, S., Kouvonen, A. ja Leskelä, R-L. 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52. Helsinki. Viitattu 15.10.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165147
Pexels. 2016. Lapsi, isä, muotokuva, perhe, vauva. Pixabay. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/lapsi-is%C3%A4-muotokuva-perhe-vauva-1835730/
Rautamies, E. 2022. The heart of collaboration: educational partnership in early childhood education as narrated by parents of a child exhibiting challenging behaviour. JYU Dissertations 518 / Julkaisusarja nro 518. Jyväskylän yliopisto / University of Jyväskylä. Viitattu 18.11.2024. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81050
STM. 2024. Valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:2. Viitattu 11.12.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165405/STM_2023_2_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Terapiat etulinjaan. 2024. Terapiat etulinjaan -toimintamalli. Hanke. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://terapiatetulinjaan.fi/terapiat-etulinjaan-malli/
THL. 2024. Lasten mielenterveys ja mielenterveyden häiriöt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyshairiot/lasten-mielenterveys-ja-mielenterveyden-hairiot
Vorma, H., Rotko, T., Larivaara, M. & Koslof, A. 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6. Viitattu 11.12.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162053/STM_2020_6.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Vuorenmaa, M., Klementti, R., Rajala, R., Helakorpi S., Ikonen, R. & Hedman L. 2019. Pienten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointi 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tilastoraportti 10/2019. Viitattu 9.3.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138082/Pienten%20lasten%20ja%20heid%c3%a4n%20perheidens%c3%a4%20hyvinvointi%202018final.pdf?sequence=2&isAllowed=y
