Rahapelaaminen on muuttunut nopeasti Suomessa ja kansainvälisesti. Pelaaminen on siirtynyt verkkoon, mikä on lisännyt saavutettavuutta, ja muuttanut pelaamisen luonnetta. Digitaaliset pelit ovat nopeatempoisia ja jatkuvasti saatavilla, mikä lisää riskiä hallinnan menettämiseen ja impulsiiviseen päätöksentekoon. Erityisesti verkkokasinot ja muut nopeasykliset pelit ovat yhteydessä kohonneeseen ongelmapelaamisen riskiin (Tran ym. 2024).
Suomessa kehitys on samansuuntaista. Helpline-aineiston mukaan verkkokasinot nousivat vuosina 2019–2022 keskeisimmäksi haittoja aiheuttavaksi pelityypiksi, ja niihin liittyvät ongelmat lisääntyivät tasaisesti (Marionneau ym. 2024). Kehitys viittaa siihen, että pelihaitat kytkeytyvät yhä useammin digitaalisiin ympäristöihin.
Nuorilla aikuisilla riskit korostuvat ja tutkimuksessa on havaittu yhteys ongelmapelaamisen, psyykkisen kuormituksen ja muiden riippuvuuksien välillä (Palomäki ym. 2025). Tämä tekee kohdennetuista ehkäisevistä toimista erityisen tärkeitä, erityisesti opiskelijayhteisöissä ja varhaisissa aikuisvaiheissa.
Hoito perustuu varhaiseen tunnistamiseen
Ongelmapelaamisen hoito perustuu pitkälti samoihin periaatteisiin kuin muidenkin riippuvuuksien hoitaminen. Keskeistä on varhainen tunnistaminen, sillä hoitoon hakeudutaan usein vasta ongelmien kasaannuttua (Käypä hoito -suositus 2023).
Vaikuttavia menetelmiä ovat kognitiivis-behavioraaliset hoidot, motivoiva haastattelu sekä perusterveydenhuollon tunnistamistyökalut. Näiden rinnalla tarvitaan myös matalan kynnyksen palveluja ja helposti saavutettavaa tukea.
Tulevaisuudessa hoitojärjestelmän tulee olla ennakoivampi ja tietoon perustuva. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiostrategia korostaa reaaliaikaisen tiedon hyödyntämistä, yhtenäisiä hoitopolkuja ja digitaalisia palveluja (STM 2023–2035). Lisäksi tarvitaan peliyhtiöiden vastuuta riskien tunnistamisessa sekä haitallisten pelimuotojen sääntelyä. Myös eri toimijoiden välinen tiedonvaihto ja yhteistyö nousevat keskeiseen rooliin palvelujen kehittämisessä.
Vaikutukset ulottuvat yksilöä laajemmalle
Ongelmapelaamisen vaikutukset ulottuvat yksilöä laajemmalle perheisiin, työelämään ja talouteen. Haitat kasautuvat usein samoihin väestöryhmiin muiden haasteiden, kuten mielenterveysongelmien ja taloudellisen epävarmuuden, kanssa.
Lisenssijärjestelmä luo mahdollisuuden kehittää yhtenäinen palvelukokonaisuus, jossa riskit tunnistetaan ajoissa ja hoitoon ohjaus on sujuvaa (STM 2023–2035). Samalla voidaan vahvistaa ennaltaehkäiseviä rakenteita ja palveluiden yhdenvertaista saatavuutta.
Ennaltaehkäisy ja kehittämistyö
Ongelmapelaamisen ehkäisy edellyttää osaamisen vahvistamista erityisesti varhaisessa tunnistamisessa ja puheeksiotossa. Ongelmapelaamisen hoito ja ennaltaehkäisy -hanke (2025–2028) kehittää digitaalisia työkaluja, tunnistamisen menetelmiä ja yhtenäisiä toimintamalleja yhteistyössä korkeakoulujen ja hyvinvointialueen kanssa (LAB 2026). Tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä, lisätä osaamista ja parantaa tuen saavutettavuutta eri palveluissa.
Ongelmapelaaminen on murroksessa ja tästä syystä palvelujärjestelmältä vaaditaan entistä nopeampaa reagointia. Tutkimukseen perustuva kehittäminen, toimiva sääntely ja käytännönläheiset työkalut ammattilaisille ovat keskeisiä keinoja haittojen ehkäisyssä ja varhaisessa tuessa. Samalla on tärkeää vahvistaa ennaltaehkäisyä, lisätä tietoisuutta ilmiöstä ja tunnistaa riskit riittävän ajoissa. Näin voidaan ehkäistä ongelmien syvenemistä ja tukea yksilöiden hyvinvointia kestävällä tavalla.
Kirjoittajat:
Irina Tiainen ja Tuula Juvakka työskentelevät hoitotyön lehtoreina LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijoina hankkeessa Ongelmapelaamisen ennaltaehkäisy ja hoito.
Lähteet
Käypä hoito -suositus 2026. Rahapeliongelma. Haettu 15.4.2026. Saatavissa:
https://www.kaypahoito.fi/hoi50024
LAB-ammattikorkeakoulu 2026. Ongelmapelaamisen hoito ja ennaltaehkäisy -hanke 2025–2028. Haettu 12.4.2026. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti
Marionneau, V., Egerer, M., Nikkinen, J. & Salonen, A. H. 2024. Harmful types of gambling: Changes and emerging trends in longitudinal helpline data. Haettu 6.4.2026. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/38389465/
Palomäki, J., Salmela, N. & Laakasuo, M. 2024. Gambling and other addictive behaviours among higher education students. Haettu 4.4.2026. Saatavissa:
https://www.akjournals.com/view/journals/2006/13/4/article-p987.xml
Sosiaali- ja terveysministeriö 2023. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035. Haettu 21.4.2026. Saatavissa:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/home
Tran, K., ym. 2024. The prevalence of gambling and problematic gambling: A systematic review and meta-analysis. Haettu 27.4.2026. Saatavissa:
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/df200f53-9da7-4c67-b6c5-9492150ea92f/content
Unsplash. N.d. Valokuva. Haettu 1.5.2026. Saatavissa: https://unsplash.com/
