Sosiaali- ja terveysala elää jatkuvassa muutoksessa. Digitaalisten palveluiden lisääntyminen edellyttää työntekijältä vahvaa muutoskyvykkyyttä, sekä esihenkilöltä johdonmukaista johtamista. (Laaksonen 2017, 110–111; Kallankari 2019; Bohmer 2021, 22.) Hyvin toteutuneessa muutoksessa työntekijän itseluottamus ja onnistumisen tunteet kasvavat sekä osaaminen kehittyy. Hyvä muutos lisää tuottavuutta, parantaa sitoutuneisuutta ja lisää joustavuutta työssä. Ammatillinen osaaminen ja etiikka voivat olla vahvoja, mutta muutoksessa osallisena oleminen ja johtaminen ovat haasteellisia. (Laaksonen 2017, 110–111, 115–118; Kallankari 2019.)
Avoin keskustelu tukee osallistumisen tunnetta
Muutoksen onnistuminen edellyttää työntekijältä sitoutumista ja motivoitumista. Hänet tulisi saada mukaan varhaisessa vaiheessa muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen. Työntekijän ja johtajan välinen luottamus ja avoin vuorovaikutus tukevat myönteistä suhtautumista muutokseen. (Kotter 2015, 1–4; Venus ym. 2019, 668; Salminen 2023, 22.) Muutosviestintä luo yhteistä ymmärrystä ja auttaa vastaamaan kysymyksiin siitä, miksi muutos tehdään, miksi juuri nyt, mihin muutoksella pyritään ja millainen organisaation tulevaisuus on muutoksen jälkeen. Olennaista on, että viestintä on avointa, rehellistä ja totuudenmukaista. (Kallankari 2019; Pirinen 2023, 239; Työterveyslaitos.)
Työntekijän vaikutusmahdollisuudet muutostoimenpiteisiin ja oman työn sisältöön vaikuttavat olennaisesti hänen suhtautumiseensa muutokseen. Avoin keskusteluyhteys siitä, mitä halutaan, toivotaan ja odotetaan, lisää muutoksen onnistuneisuutta. Innostunut ja hyvinvoiva työntekijä tuo muutoksen suunnitteluun käytännön näkökulmaa ja kannustaa toisia työntekijöitä mukaan myönteisen ilmapiirin luomiseen. (Lemmetty 2020, 68–69; Salminen 2023, 150–151.)
Osallistumisen hyödyntäminen muutoksen johtamisessa
Lehtiniemi (2024) selvitti ylempi AMK -opinnäytetyössään eräässä yrityksessä digitaalisen hoidontarpeen arviointipalvelua. Keskiössä olivat muutosjohtamisen nykytila sekä muutoskyvykkyys ja -valmius arviointipalvelussa työskentelevien työntekijöiden näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena soveltavana tutkimuksena.
Tulokset osoittavat, että yrityksessä hoidontarpeen arviointipalvelun työntekijät ovat muutosmyönteisiä ja -kykyisiä. Työntekijöiden näkemysten mukaan tarvitaan avointa viestintää ja keskustelua muutostilanteessa. Osallistuminen muutoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen ennen muutoksen voimaantuloa lisäisi johdon työntekijöiltä edellyttämää joustavuutta. Kehittämisehdotus onnistuneelle muutokselle on työntekijöiden hyödyntäminen voimavarana muutoksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja voimaan saattamisessa. Näin ollen työntekijät olisivat vankasti osana muutosprosessia alusta sen päättymiseen saakka.
Kirjoittajat
Ida Lehtiniemi valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija (terveydenhoitaja YAMK) -koulutuksesta. Kiinnostuksen kohteina hänellä on digitaalisten palveluiden kehittäminen erityisesti terveydenhuollon ammattilaisten jokapäiväisen työn tueksi.
Taina Anttonen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikön Lahden kampuksella. Hän vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija (YAMK) -koulutuksesta, jonka keskiössä ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakas, osaava alan ammattilainen ja työn muuttuvat muodot digitalisoituvassa toimintaympäristössä.
Lähteet
Bohmer, R. 2021. How Clinicians Can Lead Change and Transform Healthcare – Managing care. Viitattu 15.9.2024. Saatavissa Managing Care: How Clinicians Can Lead Change and Transform Healthcare – Richard Bohmer – Google-kirjat
fauxels. 2019. Photo of people near wooden table. Pexels. Viitattu 15.9.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/photo-of-people-near-wooden-table-3184418/
Kallankari, S. 2019. Muutos ja muutosjohtaminen sote-palveluissa. Duodecim Oppiportti. Viitattu 15.9.2024. Saatavissa https://www.oppiportti.fi/op/mja00004/do
Kotter, J. 2015. Leading Change – Why Transformation Efforts Fail. Harvard Business Review. Viitattu 15.9.2024. Saatavissa https://www.academia.edu/13726263/Leading_Change_Why_Transformation_Efforts_Fail
Laaksonen, H. 2017. Lähijohtamisen perusteet terveydenhuollossa. E-kirja. Helsinki: Edita Publishing Oy. Ellibs Library.
Lehtiniemi, I. 2024. Muutoksen johtaminen ja muutoskyvykkyys yrityksen digitaalisen hoidon tarpeen arvion palvelussa. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.9.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092425549
Lemmetty, S. 2020. Self-Directed Workplace Learning in Technology-Based Work. Jyväskylän Yliopisto – JYU Dissertations. Viitattu 15.9.2024. Saatavissa JYX – Self-directed workplace learning in technology-based work (jyu.fi)
Salminen, J. 2023. Muutoksen johtaminen – Matkaopas organisaation muutosmatkalle. E-kirja. Espoo: Brik Impact Oy. Ellibs Library.
Venus, M., Stam, D. & Van Knippenberg, D. 2019. Visions of change as visions of continuity. Academy of Management Journal Vol. 62 (3), 667–690. Viitattu 15.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.5465/amj.2015.1196
![[valkokankaalla kirjattu ensihoitajan työharjoittelun mahdollisuuksia kuten esimerkiksi perustason ensihoito ja päivystyshoitotyö. Valkokankaan vieressä ensihoitajaopiskelija kertomassa ensihoitajan opinnoista ja työnkuvasta.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/04/248_2024_Ensihoitajat-eivat-tyollisty-vain-ambulanssiin-510x510.jpg)
