Yhtenä suomalaisen koulutuspolitiikan tavoitteena on mahdollistaa nykyistä pidemmät työurat, edistää ympärivuotista opiskelua, joustavia opintopolkuja ja osaamisen tunnistamista. Työelämän mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty tehokkaasti. Sekä korkeakoulut että opiskelijat voivat omalla toiminnallaan tehostaa opiskelun aikaista työssäkäyntiä. Opiskeltavan alan työn ja opiskelun yhdistämisen on todettu parantavan oppimista ja opiskelijan motivaatiota työelämään siirtymiseen. (Vanhanen-Nuutinen, Saari, Kotila & Mäki 2018 .) Opinnollistaminen antaa hyvän mahdollisuuden palkkatyön sitomiseksi osaksi sairaanhoitajatutkintoa.
Opinnollistaminen
Opinnollistamisella tarkoitetaan työpajalla tai muussa työvaltaisessa oppimisympäristössä hankittavan osaamisen tunnistamista, vertaamista ammatillisen tutkinnon perusteisiin ja dokumentoimista (Ammattikorkeakouluun.fi. 2020). Ammattikorkeakouluopinnoissa opinnollistaminen voidaan jakaa lähtökohdiltaan kolmella tavalla: opiskelijalähtöiseen, työpaikkalähtöiseen ja korkeakoululähtöiseen. Opiskelijalähtöisyydellä tarkoitetaan opiskeluaikaisen palkkatyön opinnollistamista. (Mäki, Moisio & Aura 2017.)
Opinnollistamisessa on huomioitava Valviran antama ohjeistus opiskelijoiden palkkaamiseen. Terveydenhuollon yksikön on kirjallisesti nimettävä samassa toimintayksikössä toimiva laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö ohjaajaksi. Hänen on seurattava, ohjattava ja valvottava opiskelijan toimintaa. (Valvira 2020.)
Opinnollistaminen on vaativaa ja edellyttää yhteistyötä
Toimiakseen opinnollistaminen edellyttää saumatonta ja suunnitelmallista yhteistyötä opiskelijan, työpaikan ja koulutusorganisaation välillä. Opinnollistaminen vaatii opiskelijalta oma-aloitteisuutta, opetussuunnitelman hyvää tuntemusta, ymmärrystä sairaanhoitajan työssä vaadittavista tiedoista ja taidoista, kykyä sanallistaa osaamistaan, kykyä suunnitella ja näyttää osaamistaan sekä kykyä neuvotella, arvioida ja perustella osaamista. Opiskelija laatii opinnollistamissuunnitelman, joka tulee olla hyväksytty ennen opinnollistamisjaksoa.
Opinnollistamisjaksolla opiskelijalla on ohjaava opettaja, joka toimii pedagogisena asiantuntijana ja ohjaa opiskelijaa oppimistavoitteiden laadinnassa ja niiden mukaisessa työskentelyssä ja päättää opiskelijan hyväksytystä suorituksesta. Lisäksi opettaja lujittaa työpaikan ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä sopien työpaikan kanssa opiskelijan harjoitteluun liittyvistä reunaehdoista. Työpaikan ohjaajalta vaaditaan ymmärrystä työn opinnollistamisen tarkoituksesta ja tarpeesta, ymmärrystä opiskelijan opintojakson tavoitteista ja arviointikriteereistä, taitoa työn ja työstä oppimisen ohjaamiseen sekä osaamisen arviointiin yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa.
Kirjoittajat
Päivi Ivanoff-Lahtela toimii lehtorina ja harjoitteluvastaavana LAB-ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajakoulutuksessa
Helena Sillanpää toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajakoulutuksessa ja on kehittänyt harjoittelun opinnollistamista vuodesta 2016
Lähteet
Ammattikorkeakouluun.fi. 2020. Opiskelu. [Viitattu 29.10.2020]. Saatavissa: https://www.ammattikorkeakouluun.fi/opiskelu/#aiempiosaaminen
Mäki, K., Moisio, A. & Aura, P. (toim.) 2017. Kolme kulmaa opinnollistamiseen. Opas opinnollistamisen ratkaisuista, työkaluista ja vinkeistä. Haaga-Helian julkaisuja 7/2017. Helsinki. Grano.
Valvira. 2020. Opiskelijat. [Viitattu 15.9.2020] Saatavissa: https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet/opiskelijat
Vanhanen-Nuutinen, L., Saari, J., Kotila, H. & Mäki, K. 2018. Opintojen aikainen työssäkäynti – ongelma vai mahdollisuus ammattikorkeakoulu-opinnoissa? Eurostudent-tutkimus. OKM. Helsinki.
Kuvat
Kuva 1. Gerd Altmann. 2019. Koulutus Nainen Tyttö [Viitattu 15.9.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/illustrations/koulutus-nainen-tytt%C3%B6-esitys-1651251/
