Opintojen ohjaus osana sote-alojen koulutuspolkuja

Hoitoalalla on hyvät työllistymismahdollisuudet, vuonna 2020 Suomessa oli 72 208 työssä käyvää sairaanhoitajaa. Vuosittainen poistuma alalta kaudella 2010-2020 on noin 500-600 henkilöä. Maaliskuussa 2020 sairaanhoitajan työpaikkoja oli avoinna 4521 kappaletta. Työvoimapula koskettaa voimakkaimmin Pohjois- ja Keski-Suomea sekä Uuttamaata. (Sairaanhoitajat 2020).

LAB-ammattikorkeakoulu toteuttaa vuosina 2019–2021 Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hanketta (LAB 2020). Hankkeen yhtenä tavoitteena on vahvistaa eri etenemisväylien tunnettavuutta toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen välillä. Opintojen ohjaukseen liittyvistä näkökulmista keskusteltiin syyskuussa 2019 järjestetyssä työpajassa toisen asteen opinto-ohjaajien kanssa. Työpajaan osallistui 22 opettajaa. Työpajassa etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

  • Miten toteutatte opintojen ohjausta?
  • Millaiset opiskelijat ovat kiinnostuneet sosiaali- ja terveysalan koulutuksista?
  • Miten sosiaali- ja terveysalaa tulisi markkinoida, jotta miehet tavoitetaan entistä tehokkaammin?
  • Onko sosiaali- ja terveysalan koulutuksista tarpeeksi materiaalia käytettäväksi opintojen ohjauksessa?
Kuva 1. Hoitoalan työkenttä on monipuolinen. (Kuva: Juha Jormakka.)

Opintojen ohjauksen keinot ja menetelmät

Opettajat näkivät yhtenä opintojen ohjauksen tärkeimpänä tehtävänä löytää opiskelijan vahvuudet, oppimistavan ja ohjata ammatti-identiteetin kehitystä. Väyläopinnot toiselta asteelta ammattikorkeakouluun otetaan puheeksi opintojen alkuvaiheessa, ja niiden toteuttaminen räätälöidään opetussuunnitelmaan. Väyläopinnot mahdollistavat opiskelijalle ammattikorkeakouluopintojen suorittamisen ennen tutkinto-opiskelijaksi hakemista. Opintojen ohjauksessa hyödynnettävästä sote-alan koulutusohjelmien markkinointimateriaalista on puutetta. Varsinkin lukiossa opintojen ohjaus ja siihen liittyvä materiaali näyttää keskittyvän kauppatieteiden, lääketieteen ja oikeustieteen koulutuksiin.

Sote-alan koulutuksista ovat kiinnostuneet alanvaihtajat, jotka ovat jääneet pitkän työuran jälkeen työttömiksi. Sote-alan koulutus tarjoaa mahdollisuuden hankkia lyhyessä ajassa koulutus, jolla voi siirtyä sujuvasti työelämään. TE-keskus ohjaa aktiivisesti asiakkaitaan sote-alan koulutusohjelmiin. Nuorten alalle hakeutumiseen ovat usein vaikuttaneet läheisten esimerkki ja kokemukset työstä. Koulutusohjelmissa opiskelevien kokemusten jakaminen opiskeluvalintoja tekevien nuorten kanssa nähtiin tehokkaana markkinoinnin keinona.

Suomalaisilla työmarkkinoilla tarvitaan lisää hoitotyöntekijöitä. Sote-alan ammatteihin liitettäviä negatiivisia mielikuvia tulisi purkaa tuomalla markkinoinnissa esille alalla opiskelevien ja työskentelevien henkilökohtaisia kokemuksia. Opintojen ohjaukseen voisi olla hyödyllistä liittää entistä vahvemmin osioita koulutuspoluista ja urakehitysmalleista. Ammattikoulussa väyläopinnot näyttävät kuuluvan vakiintuneena käytäntönä opintojen ohjaukseen. Lukioissa väyläopinnot keskittyvät pitkälti yliopistoihin suuntautuviin opintoihin.

Kirjoittaja

Irina Tiainen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijana Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle hankkeessa.

Lähteet

LAB.2020. Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hanke. [Viitattu 29.4.2020]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/miesvirtaa

Sairaanhoitajat. 2020. Tilastoja sairaanhoitajista. [Viitattu 29.4.2020]. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/ammatti-ja-osaaminen/tilastoja-sairaanhoitajista-2/

Kuvat

Juha Jormakka. 2020. Hoitoalan työkenttä on monipuolinen. [Viitattu 02.06.2020]. Julkaisematon.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *