LAB-ammattikorkeakoulu toteuttaa vuosina 2019–2021 Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalla -hanketta. Hankkeen yhtenä tavoitteena on selvittää sosiaali- ja terveysalan markkinointiin liittyviä kehittämistarpeita ja ideoita. Syyskuussa 2019 toteutetussa työpajassa selvitettiin 16 opiskelijan näkemyksiä markkinoinnista ja sote-alasta. Aineiston pohjalta on tarkoitus kehittää sote-alan koulutusten ja ammattien markkinointia niin, että sillä tavoitettaisiin nykyistä enemmän hakijoita.
Opiskelijoiden mielikuvat sote-alan markkinoinnista ja työstä
Opiskelijoiden mielestä sote-alan koulutusten markkinointi on hyvin samankaltaista kaikissa ammattikorkeakouluissa. Markkinointi kohdentuu enimmäkseen koulutusohjelmien ja koulutusorganisaatioiden esittelyyn. Opiskelijat näkevät, että markkinoinnin tulisi olla henkilökohtaisempaa ja hakijan tarpeisiin kohdentuvaa. Opiskelijat kuvasivat sotealan työtä merkityksellisenä, mitä tulisi tuoda markkinoinnissa esille vahvemmin. Miesopiskelijoista moni oli saanut innostuksen sote-alalle hakemiseen armeijasta. Useampi mies oli myös hakeutunut ammattikorkeakouluun toisen asteen opintojen ja lyhyen sote-alan työkokemuksen jälkeen. Tarve opiskella lisää ja pysyä alalla oli vahvistunut työkokemuksen myötä. Opiskelijoiden mukaan sote-alan ammattien markkinointi on tällä hetkellä hyvin negatiivista, eikä potentiaalisia hakijoita houkuttelevaa. Opiskelijoiden mukaan erityisesti ammattiliittojen mainonta vahvistaa mielikuvaa alasta huonosti palkattuna ja huonoja työehtoja edustavana työkenttänä.
Kokemukset opintojen ohjauksesta toisen asteen oppilaitoksissa
Opiskelijoiden mukaan sote-alan koulutusohjelmia ei juuri huomioida lukion opintojen ohjauksessa. Opintojen ohjaus keskittyy vahvasti kauppatieteiden, lääketieteen ja oikeustieteen yliopisto-opintoihin. Opiskelijoiden mukaan ammattikoulun opintojenohjaukseen ei sisältynyt keskustelua erilaisista etenemisväylistä ammattikorkeakouluopinnoista yliopistoon. Opiskelijoiden mukaan heillä ei ollut aiempaa tietoa myöskään ura- ja jatkokoulutusvaihtoehdoista. Opiskelijat näkivät hoitotyön uranhuippuna lähinnä osastonhoitajan tai kenttäjohtajan työn.
Miesten merkitys sote-alalla
Opiskelijoiden mukaan miesten merkitys työelämän konteksteissa on merkittävä. Sukupuolella nähdään olevan merkitystä hoitotilanteissa silloin kun ollaan tekemisissä hyvin arkaluonteisten tai intiimien asioiden kanssa. Toisaalta opiskelijat toivat esille sukupuolesta riippumattomien tekijöiden merkityksen potilaskohtaamisissa. Vuorovaikutustaidoilla nähtiin olevan suuri merkitys potilaan kokemukseen saamastaan hoidosta.
Opiskelijoiden kuvaamana sote-alan koulutusten markkinointi on kasvotonta. Mielikuvat sote-alan koulutuksista ja työelämän konteksteista näyttäytyy opiskelijoiden kuvaamana melko negatiivisena. Huomioimalla kokemuksellisuus ja työn merkityksellisyys olisi mahdollista luoda uutta näkökulmaa sote-alan markkinointiin.
Kirjoittaja
Irina Tiainen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijana Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hankkeessa.
Linkit
Linkki 1. Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hanke. 2020. [Viitattu 19.5.] Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/miesvirtaa
