Ammattikorkeakoulujen yhteinen vuosittainen tapahtuma, Valtakunnalliset AMK-päivät, kokosi toukokuun ensimmäisellä viikolla suuren joukon koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen asiantuntijoita yhteen. Tänä vuonna tapahtuman isäntänä toimi Haaga-Helian ammattikorkeakoulu yhdessä Helsingin Messukeskuksen kanssa. Tapahtuman kantavana teemana oli Rakennamme yhdessä tulevaisuuskestävää Suomea, joka toimi inspiroivana kehyksenä kahden päivän esityksille, työpajoille ja kohtaamisille.
TKI-asiantuntijana osallistuin erityisesti Tulevaisuutta rakentava TKI -temaattiseen ohjelmaan. Keskustelun ydinnostona tuli käsite TKIO – tutkimus, kehittäminen, innovaatiot ja O, jossa tuo viimeinen kirjain herätti paljon kiinnostusta ja ajatuksia.
![[Alt-teksti; AMK-päivien yleisöä katsomassa suurnäyttöä, jossa lukee Tervetuloa AMK-päiville.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/06/220_2025_Opiskelua-oppimista-ja-osaamista-ajatuksia-AMK-paivilta-2025-1024x540.jpg)
Mikä ihmeen O?
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on jo pitkään ollut keskeinen osa ammattikorkeakoulujen perustehtävää. TKI on vahvasti kytköksissä LAB-ammattikorkeakoulun vastuullisuustavoitteisiin ja osana koko korkeakouluyhteisön strategista toimintaa (LAB 2025, 7). LAB-ammattikorkeakoulussa on menossa yli 160 tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioprojektia, jotka tukevat yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja kestävää kehitystä.
Valtakunnallisilla AMK-päivillä puhuttiin kuitenkin TKIO:sta. TKIO-ajattelussa kirjaimen O merkitys ei ole vielä vakiintunut – ja juuri siinä piilee mahdollisuus. Se voi tarkoittaa opetusta, oppimista, opiskelua tai osaamista. Niiden lisäksi O viittasi osaamistoimintaan-kokonaisuuteen, jossa oppiminen ja opetus yhdistyivät TKI-toimintaan (Kilja ym. 2024). Kullakin näistä näkökulmista on tärkeä rooli kehittämistoiminnan uudelleenajattelussa.
O kuin opetus, oppiminen ja opiskelu
TKI-toiminnan kiinnittyminen opetukseen on luonnollista ja tärkeää niin korkeakoulun, opiskelijoiden kuin opettajien näkökulmasta. Kun opetuksen ja kehittämisen yhteys vahvistuu, myös opiskelijoiden työelämävalmiudet kasvavat. TKI-toimintaan osallistuminen tuo oppimiseen käytännönläheisyyttä ja ajankohtaisuutta. Kilja ym. (2024) pitävät TKI:n ja opetuksen integraatiota strategisena ja operatiivisena kokonaisuutena, jossa opetusta ja TKI:taa edistetään rinnakkain. TKI-toiminnan hyödyllisyyttä opetukselle ja opiskelijoille korostivat myös Kilpeläinen ja Tallbacka (2025).
Opiskelua voidaan käsitellä myös henkilöstön näkökulmasta. Se tuo mukanaan ajatuksen elinikäisestä oppimisesta – myös henkilöstölle. TKIO on näin mahdollisuus kehittää omaa asiantuntijuutta, vahvistaa asenteita, kokeilla uutta ja laajentaa jo olemassa olevaa osaamista. Asiantuntijana toimiminen TKIO-ympäristössä voi parhaimmillaan olla jatkuvan oppimisen areena, joka tuottaa arvoa – ei pelkästään organisaatioille, mutta myös asiantuntijalle.
O kuin osaaminen ja sen kehittäminen yhdessä
Itselleni kiinnostavin tulkinta O:sta on kuitenkin osaaminen. Pidän osaamista keskeisenä resurssina, joka yhdistää korkeakoulutusta systeeminä, opiskelijat osaajina ja työelämän. Osaaminen voi olla sekä tekemisen tavoitteena että sen perusteena. Sekin ohjaa kaikkea tekemistämme, ja sen merkitys korostuu erityisesti nykytilanteessa, jossa työmarkkinat muuttuvat nopeasti, osaajapula kasvaa ja osaamisvajeet haastavat eri toimialoja.
TKI-toiminta tarjoaa ainutlaatuisen alustan kehittää osaamista – ei ainoastaan opiskelijoiden, vaan myös henkilöstön ja työelämäkumppaneiden keskuudessa. Yhteistyökumppanuus työ- ja elinkeinoelämän kanssa ei ole vain kehittämistyötä – se on myös palvelua yhteiskunnalle. Tästä näkökulmasta TKIO on strateginen väline sekä yksilöllisen että kollektiivisen osaamisen vahvistamiseen.
Avoimia vastauksia yhteisiin kysymyksiin
AMK-päivien keskustelut toivat esiin sen, miten tärkeää on jakaa kokemuksia rajojen yli. Yhteinen tila, jossa voidaan keskustella ajankohtaisista asioista ja rakentaa ratkaisuja yli organisaatiorajojen, tuo mahdollisuuksia kasvulle ja kehitykselle. TKIO-ajattelu on haastanut minut miettimään työni ytimessä olevat prosessit ja uudistamaan käsityksiäni kehittämisestä, oppimisesta ja osaamisesta. Se ei tarjoa valmista vastausta, vaan kehottaa tutkimaan, kokeilemaan ja kysymään. Ehkä juuri siinä piilee sen voima: TKIO ei ole pelkkä kirjainlyhenne, vaan ajattelutapa, joka rakentaa tulevaisuutta yhteisöllisesti.
Kirjoittaja
Mariia Baliasina, KM, kieltenopettaja, työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä sekä projektipäällikkönä HOT ‒ Hyvinvointia, osallisuutta ja työtä maahan muuttaneille vanhemmille ja EMI – Empowering Migrant Youth Through Development of Entrepreneurial Mindset -hankkeissa.
Lähteet
Kilja, P., Korento, K., Laitinen-Väänänen, S., Alanko-Turunen, M., Tapani, M., Vähäsantanen, K. & Kanninen, S. 2024. Ammattikorkeakoulujen TKI-työn ja opetuksen integrointi – yhdessä enemmän TKIO. Oamk Journal 108. Oulun ammattikorkeakoulun julkaisuja. Viitattu 9.5.2025. Saatavissa http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2024112696735
Kilpeläinen, A. & Tallbacka, M-B. 2025. TKIO-toiminnan merkitys ammattikorkeakoulun opetuksessa ja työelämävalmiuksissa. LAB Pro. Viitattu 9.5.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tkio-toiminnan-merkitys-ammattikorkeakoulun-opetuksessa-ja-tyoelamavalmiuksissa/ LAB. 2025. Strategia 2030. Viitattu 9.5.2025. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2025-04/lab-strategia-2030.pdf
LAB. 2025. Strategia 2030. Viitattu 9.5.2025. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2025-04/lab-strategia-2030.pdf