Rokotuksilla on suuri merkitys terveyden edistämisessä ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Rokotteilla ehkäistään tartuntatauteja sekä niihin liittyviä jälkitauteja, vammautumisia ja kuolemia, sekä suojataan yksilöä infektiotaudeilta ja vähennetään taudinaiheuttajien leviämistä väestössä. Rokotteiden antama suojaan voivat vaikuttaa muun muassa taudinaiheuttajan, rokotteen ja rokotettavan ominaisuudet. Joskus rokotettu voi sairastua rokotuksesta huolimatta, mutta yleensä oireet ovat tällöin lievempiä. Rokotusten ansiosta monet tartuntataudit, ja niiden jälkitaudit ja komplikaatiot, ovat vähentyneet tai hävinneet Suomesta kokonaan. (Fimea 2020.)
Covid-19-pandemia on tuonut rokotukset vahvasti esille niin mediassa kuin ihmisten arkikeskusteluissakin. Terveydenhoitajalla on merkittävä rooli rokottamisessa, tiedonlisäämisessä ja täten rokotusasenteisiin vaikuttamisessa sekä yksilöllisesti että yhteiskunnallisesti katsottuna (Airas ym. 2021, 1).
Kahoot-alusta oppimisen välineenä
Kahoot on globaali oppimisalusta, jota voivat käyttää kaikenikäiset. Kahoot-peliä voi pelata missä vain internetyhteyden avulla. Alustalla on helppo luoda, jakaa ja pelata erilaisia oppimispelejä. (Kahoot 2021.) Peliä voi hyödyntää missä tahansa opintojen vaiheessa aina alakouluista korkeakouluihin; se on hauska ja osallistava tapa oppia. Aikasalon ym. (2016) tutkimuksessa selvitettiin, miten lapset näkevät digitaalisten terveyspelien mahdollisuudet terveyden edistämisessä. Lapset kertovat oppivansa terveyspeleistä hyvinvoinnista, arkielämän taidoista sekä toisten ihmisten kanssa toimimisesta ruutuajan ja sovellusten käytön lisääntyessä. Tutkimuksen mukaan terveysneuvontaan tarvitaan uusia työvälineitä ja lähestymistapoja.
Oppilaille tuttu ja mieluinen
Airaksen ym. (2021) opinnäytetyönä järjestetyn oppimistapahtuman tarkoituksena oli antaa lisää tietoa kuudesluokkalaisille nuorille rokotuksista. Oppimistapahtuma toteutettiin koronapandemiasta johtuen etänä Teamsin välityksellä, osallistujia tapahtumassa oli 19.
Oppilaille esitettiin Kahoot-kyselyn avulla kymmenen väittämää, joihin kukin sai vastata puhelimella tai tabletilla käyttäen nimimerkkiä. Oikeat vastaukset käytiin läpi kysymysten jälkeen, jotta varmistettiin oikea tieto aiheesta. Viimeisenä kysymyksenä kysyttiin palautetta kyselystä. Oppilaille Kahoot oli tuttu ja mieleinen oppimisen väline saadusta palautteesta päätellen.
Kirjoittajat
Ninni Airas, Miia Haaparanta ja Viivi Husu ovat LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoita. Kirjoitus perustuu opinnäytetyöhön.
Kristiina Helminen on terveystieteiden tohtori ja LAB-ammattikorkeakoulun lehtori sekä toiminut opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Aikasalo, A., Fröjd, S. & Joronen, K. 2016. Alakoulujen ensimmäisen luokan oppilaiden näkemyksiä terveyttä edistävästä mobiilipelistä. Hoitotiede 2016, 28 (4), 262−273. [Viitattu 25.4.2021.]
Airas, N., Haaparanta, M & Husu, V. 2021. Oppimistapahtuma kuudesluokkalaisille nuorille rokotustietoisuudesta. Opinnäytetyö. [Viitattu 25.4.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105077713
Fimea. 2020. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus. Rokotteet. [Viitattu 25.4.2021.] Saatavissa: https://www.fimea.fi/vaestolle/rokotteet.
Kahoot. 2021. [Viitattu 25.4.2021.] Saatavissa: https://kahoot.com/company/
