Lastensuojelussa kohdataan entistä useammin lapsia ja nuoria, joilla on psyykkisiä haasteita, ja jotka tarvitsevat lastensuojelun lisäksi psykiatrista osaamista ja tukea. 13–17-vuotiaista sijoitetuista nuorista joka toisella on nuorisopsykiatrian asiakkuus, ja lähes 67 prosentilla koulukotiin sijoitetuista nuorista on psykiatrinen diagnoosi. Psykiatrista hoitoa tarvitsevien sijoitettujen nuorien kohdalla tulisi kehittää yhteistoiminnallisia sekä vaikuttavia tukimuotoja. (Siimes & Paasivirta 2022.)
Kuntaliiton lastensuojelun kuntakyselyn 2017 (Puustinen-Korhonen 2018, 15) mukaan erikoissairaanhoito vaatii useissa tapauksissa sijaishuoltoa psyykkisen hoidon ja kuntoutumisen tueksi. Kuitenkaan sijaishuollossa ei ole aina keinoja vastata huonokuntoisten lasten tarpeisiin. Ratkaisuna haasteisiin on ehdotettu nopeaa, oikea-aikaista ja yhteistä palveluprosessia lastensuojelun ja psykiatrian kanssa, esimerkiksi yhteisiä kotikäyntejä, tapaamisia sekä monialaista yhteistyötä eri palveluiden välillä. (Puustinen-Korhonen 2018, 15–16.) Tulevaisuudessa ihanteellinen lastensuojelu koostuisi muun muassa hyvistä työkäytännöistä, riittävistä resursseista, yhteistyöstä eri toimijoiden kesken sekä rajapintojen kirkastamisesta (Holmi & Kekkonen 2023).
Uudet keskukset liittyvät sote-uudistukseen
Osaamis- ja tukikeskukset ovat uusi integratiivinen palvelurakenne, joka on tarkoitus perustaa sote-uudistuksessa muodostuneille viidelle yhteistyöalueelle. OT-keskusten tehtäviin on tarkoitus kuulua vaativimman tason integratiivinen asiakastyö, tutkimus ja kehittäminen erityisosaamisen lisäämiseksi sekä palvelujen ja hoitoketjujen koordinointi eri tasojen (vaativa taso, erityistaso ja perustaso) toimijoiden kanssa yhteistyössä terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja sivistystoimen kanssa. OT-keskukset on tarkoitus perustaa viidelle yhteistyöalueelle, joita ovat Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Pirkanmaa, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi. OT-keskukset sijaitsisivat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. (Halila ym. 2019, 17, 21.)
Halilan ym. (2019, 26) mukaan OT-keskusten toiminnan keskiössä on lapsen etu ja hoito, ja tuki sekä työmuodot valitaan ja toteutetaan asiakaslähtöisesti. Suuri osa OT-keskusten toiminnasta tulee olemaan perus- ja erityistason työntekijöiden konsultaatiota. Konsultaatiotyön tavoitteena on tuoda vaativaa erityisosaamista perus- ja erityistason tueksi sekä kasvattaa siellä työskentelevien omaa osaamista. (Halila ym. 2019, 30.)
Keskeisimpiin tehtäviin OT-keskuksilla kuuluu tuottaa työmenetelmiä ja -malleja haastaviin tilanteisiin, joita perus- ja erityistason toimijoiden on mahdollista hyödyntää. OT-keskusten asiantuntijat voivat tarjota konsultaatiomahdollisuutta esimerkiksi alueen lastensuojelulaitoksille. (Halila ym. 2021, 17–18; Salminen ym. 2021, 56.) OT-keskusten tarkoituksena on tuottaa myös tutkimustietoa liittyen moniammatillisuuden ja integraation kehittämisestä ja hyödyntämisestä. Tavoitteena on saada käyttöön uusia integratiivisia menetelmiä. (Halila ym. 2019, 22.)
Timonen-Kallion ym. (2017, 31) mukaan lastensuojelulaitoksissa tulisi järjestää enenevässä määrin tutkimusnäyttöön pohjautuvaa toimintaa, ja tämä toteutuu parhaiten koulutuksen, yhteistyön, konsultaatioiden sekä vaikuttavien sijaishuoltopaikkoihin ohjattujen hoito-ohjelmien kautta. Tähän tarpeeseen OT-keskuksilla on mahdollista vastata ja näin vahvistaa sijaishuoltopaikkojen osaamista.
Kirjoittajat
Jenny Jaakonsaari on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK-opiskelija Lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta.
Elina Kosonen on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori, jota kiinnostaa lapsi- ja perhepalvelujen kehittäminen.
Lähteet
geralt. 2018. Altmann, G. Taidot, ammatillinen, kehitys. Pixabay. Viitattu 23.1.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/taidot-ammatillinen-kehitys-3371153/
Halila, R., Kaukonen, P., Malja, M. & Savola, S. 2019. Lasten, nuorten ja perheiden osaamis- ja tukikeskukset. LAPE-muutosohjelmassa tehdyn valmistelutyön loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:30. Viitattu 19.1.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4061-1
Halila, R., Hoikkala, S., Malja, M. & Tapiola, M. 2021. Lasten ja nuorten vaativimpien palvelujen osaamis- ja tukikeskuksia valmistelevan työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2021:18. Viitattu 19.1.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5430-4
Holmi, L. & Kekkonen, E. 2023. Lasten suojelemisen nykytila ja tulevaisuus. Selvitys kuntien ja kuntayhtymien lasten ja perheiden sosiaalihuollon tai lastensuojelun asiakastyön ammattilaisten näkemyksistä lastensuojelun ja lasten suojelemisen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 1/2023. Viitattu 19.1.2023. Saatavissa https://www.lskl.fi/wp-content/uploads/2023/01/20220116LastensuojelunNykytilaJaTulevaisuusSelvitys.pdf
Puustinen-Korhonen, A. 2018. Lastensuojelun 2017 kuntakyselyn tuloksia. Tiedotustilaisuus 1.2.2018 Raportti. Suomen Kuntaliitto. Viitattu 19.1.2023. Saatavissa https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Lastensuojelun%20kuntakyselyn%20keskeisimm%C3%A4t%20tulokset%20_raportti%2001022018_LIITE_.pdf
Salminen, M., Antikainen, M., Björninen, J., Hoikkala, S., Kautto, N., Ketonen, J., Korpela-Liimatainen, T., Pihkala, J. & Tiili, A. 2021. Koulukodit ja OT-keskukset. Teoksessa Halila, R., Hoikkala, S., Malja, M. & Tapiola, M. (toim.) Lasten ja nuorten vaativimpien palvelujen osaamis- ja tukikeskuksia valmistelevan työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2021:18, 53–56. Viitattu 19.1.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5430-4
Siimes, U. & Paasivirta, A. 2022. Lastensuojelu ei korvaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita. Kannanotto 202. Lastensuojelun Keskusliitto. Viitattu 19.1.2023. Saatavissa https://www.lskl.fi/wp-content/uploads/2022/04/20220407LastensuojeluEiKorvaaLastenJaNuortenMielenterveyspalveluitaKannanotto2022.pdf
Timonen-Kallio, E., Yliruka, L. & Närhi, P. 2017. Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus. THL – Työpaperi 23/2017. Viitattu 19.1.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-866-1
