Suomalaisista sairastaa tietäen tai tietämättään tyypin 2 diabetesta noin 450 000–500 000 henkilöä (Diabetesliitto 2021). Diabetes on yksi nopeimmin yleistyviä sairauksia aiheuttaen runsaasti kustannuksia ja haasteita sekä diabeetikoille ja yhteiskunnalle. Diabeetikot hoidetaan pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa. Ainoastaan vaikeahoitoisten potilaiden hoito on keskitetty diabeteksen hoitoon erikoistuneiden ammattilaisten seurantaan. (Koski 2021, 10, 40–41.)
Lähes puolet tyypin 2 diabeetikoista kokee käynnit hoitopaikassa omahoidon kannalta osittain tai kokonaan hyödyttöminä Diabetesbarometrin tulosten mukaan. Vastaajista hieman yli puolet piti hoitohenkilökuntaa osaavana. (Koski 2021, 37.) Terveydenhuollon ammattilaisten mielestä osaamisen puuttuminen perusterveydenhuollossa ruuhkauttaa erikoissairaanhoitoa. Ammattilaiset kokevat tarvitsevansa osaamisen vahvistamista. (Koski 2021, 34, 41.)
Osaamisen kehittämisen lähtökohdat
Strategisesti on tärkeää tietää, mitä osataan, miten osaamista käytetään ja kuinka nopeasti kyetään oppimaan uutta. Yksilön ja yhteisön osaamisen kehittäminen on kaikkien organisaation jäsenten vastuulla. Osaamista ei voida kehittää ulkopuolelta, mutta sitä voidaan tukea johtamisella, jonka tärkein tehtävä on mahdollistaa oppiminen. (Viitala 2021, 121.) Substanssiosaamisen lisäksi tarvitaan näyttöön perustuvaa tietoa varmistamaan asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja laadukas hoito (Kangasniemi ym. 2018, 68).
Osaamiskartoituksilla selvitetään henkilöstön osaamisen nykytilaa, kehitystarpeita ja tarvittavaa osaamista tulevaisuudessa. Niiden avulla pystytään vahvistamaan osaamista koskevaa tietoisuutta, jäsentämään ja suuntaamaan kehittämistä. Näin pystytään sitouttamaan olemassa olevaa arvokasta osaamista työyhteisössä ja investoimaan henkilöstön osaamisen kehittämiseen. (Viitala 2021, 123–125.)
Kehittämistyö on jatkuva prosessi
Laadukkaat palvelut edellyttävät henkilöstön osaamisen varmistamista ja suunnitelmallista strategista osaamisen johtamista. Kehittämistoimenpiteet eivät jalkaudu käytännön työelämän vakiintuneiksi toimintamalleiksi ilman osaamisen johtamista.(Viitala 2021, 208–209.) Muutokset eivät tapahdu hetkessä, ja kehittämistyö pitäisi nähdä jatkuvana prosessina. Osaavaa henkilöstöä tulee arvostaa ja osoittaa se ottamalla henkilökunta mukaan kehittämistyöhön. Lisäksi tarvitaan luottamuksen ja kunnioituksen kokemusta yhteisen päämäärän eteen työskentelystä. (Hagman 2015, 175.)
Moniammatillisen tiimin tarjoamat laadukkaat palvelut varmistavat diabeetikoiden sitoutumisen hyvään omahoitoon ja vastuun ottamiseen sairautensa hoidosta. Hoitotasapainon paranemisen myötä liitännäissairauksien riski pienenee ja säästetään kustannuksia. (Nelson ym. 2018, 318.) Diabetesosaamisen johtamisella varmistetaan henkilöstön valmius tarjota tasalaatuisia ja laadukkaita palveluita diabeetikoille hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa.
Kirjoittajat
Reija Holopainen opiskelee sosionomi (ylempi AMK), integroitujen hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja johtaja -koulutusohjelmassa.
Tuula Pekkanen opiskelee sairaanhoitaja (ylempi AMK), kliinisen hoitotyön asiantuntija -koulutusohjelmassa.
Anneli Vuorinen opiskelee sosiaali- ja terveysalan koulutus (ylempi AMK), sosiaali- ja terveysalan uudistava johtaminen -koulutusohjelmassa.
Minna-Maria Behm työskentelee lehtorina Hyvinvointi-yksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Diabetesliitto. 2021. Tilastotietoa. Viitattu 24.3.2022. Saatavissa https://www.diabetes.fi/diabetes/yleista_diabeteksesta/tilastotietoa#4470e11e
geralt. 2021. Altmann, G. Viitattu 28.3.22. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/osaamista-p%c3%a4tevyys-konsepti-renkaat-6311491/
Hagman, S. 2015. Oppivan organisaation kehittäminen osaavaksi organisaatioksi, Tapaustutkimus suomalaisessa teollisuusyrityksessä. Väitöskirja. Tampereen teknillinen yliopisto. Tampere. Viitattu 20.3.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3521-5
Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki, S., Kinnunen, P., Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, A. & Walden, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 20.3.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-545-7
Koski, S. 2021. Diabetesbarometri 2021. Suomen Diabetesliitto ry. Viitattu18.2.2022. Saatavissa https://www.diabetes.fi/files/21805/Diabetesbarometri_2021.pdf
Nelson, C., Park, C., Gates, R., Arreguin, M., Salsa, T., Miller, H. & Manga, M. 2018. Clinical and Economical Impact of an Integrated Care Team Model on Targeted, High-Risk Medicare Patients With Type 2 Diabetes. Clinical Diabetes. Vol 36 (4), 313–318. Viitattu 25.3.2022. Saatavissa https://doi.org/10.2337/cd17-0071
Viitala, R. 2021. Henkilöstöjohtaminen. Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. 1.–2. painos. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy
Linkit
Koski, S. 2021. Diabetesbarometri 2021. Suomen Diabetesliitto ry. Viitattu 24.3.2022. Saatavissa https://www.diabetes.fi/files/21805/Diabetesbarometri_2021.pdf
