Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategiassa vuosille 2023–2035 tavoitellaan digiasioinnista ensisijaista palvelumuotoa kaikille sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaille, joille se on mahdollista. Hoitotyön ammattilaiset tarvitsevat uudenlaista digiosaamista toimiakseen tulevaisuuden sotedigipalveluissa monipuolisesti asiakkaan tarpeiden mukaisesti ja asiakasta ohjaten. (STM 2023; Valtioneuvosto 2023, 41–42.) Digiosaaminen hoitotyössä on laaja-alaista ja monimuotoista osaamista, joka yhdistyy kliiniseen asiantuntijuuteen. Digitaalinen, polikliiniseen hoitotyöhön suunnattu osaamiskartoitus on kätevä työkalu, jonka avulla voidaan suunnitella tarvittavaa osaamisen kehittämistä.
Digiosaaminen hoitotyössä
Terhi Heinonen toteutti tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -koulutuksen YAMK-opinnäytetyönään digiosaamiskartoituksen polikliiniseen hoitotyöhön. Tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmänä oli integratiivinen kirjallisuuskatsaus, jonka perusteella hoitotyön digiosaaminen kuvautui tietoteknisinä taitoina, asiakaskohtaamiseen liittyvänä osaamisena, tiedonhallintaan liittyvänä osaamisena, kykynä huomioida eettisiä näkökulmia, kehittämisosaamisena ja kliinisenä asiantuntijuutena. (Heinonen 2024, 33.)
Terveydenhuollon palvelukenttä on laaja, ja ammattilaisen tehtävänkuva vaikuttaa digiosaamisen eri osa-aluiden painottumiseen. Kansallisesti tavoiteltu digiasioinnin lisääminen nostaa asiakaskohtaamiseen liittyvää digiosaamisen tarvetta erityisesti polikliinisessa hoitotyössä. Laadukas, näyttöön perustuva hoitotyö tarvitsee digiasioinnissa toteutuakseen ammattilaiselta uudenlaisia vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä ohjaustaitoja. (Heinonen 2024, 33.)
Osaamiskartoitus osaamisen kehittämisen työkaluna
Osaamiskartoitus on yksi osaamisenhallintaan sopiva väline, jonka tavoitteena on tuottaa laadukasta tietoa olemassa olevasta osaamisesta. Kartoituksen avulla voidaan suunnitella tarvittavaa osaamisen kehittämistä. Helppokäyttöisiä digitaalisia osaamiskartoituksia voidaan rakentaa osaamiskuvausten pohjalta. (Ollila 2006, 10; Øvrebø ym. 2022, 12.)
Laadittu osaamiskartoitus on suunniteltu polikliinisessa hoitotyössä työskentelevän ammattilaisen digiosaamisen arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Arvioinnin avulla tavoitellaan digiosaamisen kehittämistä. Osaamiskartoitus perustuu kuvattuun hoitotyön digiosaamiseen sekä selvitettyihin arviointimittareihin ja kartoituksiin. Itsearviointiin perustuva lomake on selkeä, lyhyt ja helposti täytettävä. Kerättyä tulosta on tarkoitus hyödyntää osana kehityskeskustelua tai yksikkötasoisena osaamisen kehittämisen suunnittelussa.
Sote-palveluiden digitalisaation myötä on todettu myös esihenkilöiden tarvitsevan uudenlaista osaamista. Esihenkilötyön näkökulmasta yhtenä osaamistarpeena korostuu digiosaamisen tunnistaminen. (Pennanen ym. 2023, 46.) Tähän tarpeeseen tämä osaamisen arvioinnin työkalu pyrkii osaltaan vastaamaan.
Kirjoittajat
Terhi Heinonen työskentelee apulaisosastonhoitajana erikoissairaanhoidossa ja valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla YAMK -koulutuksesta.
Mari Kokkonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä yliopettajana.
Lähteet
Heinonen, T. 2024. Digiosaamisen arviointi polikliinisessä hoitotyössä ‒ Digiosaamisen osaamiskartoitus. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404156540
Ollila, S. 2006. Osaamisen strategisen johtamisen hallinta sosiaali- ja terveysalan julkisissa ja yksityisissä palveluorganisaatioissa. Johtamisosaamisen ulottuvuudet työnohjauksellisena näkökulmana. Väitöskirja. Vaasan Yliopisto. Viitattu 14.4.2024. Saatavissa https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/7778/isbn_952-476-129-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pennanen, P. Jansson, M. Torkki, P., Harjumaa, M. Pajari, I. Laukka, E. Lakoma, S. Härkönen, H. Verho, A. Martikainen, S. Kouvonen, A. & Leskelä, R-L. 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimus-toimikunnan julkaisusarja 2023:52. Viitattu 14.4.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165147/VNTEAS_2023_52.pdf?sequence=1&isAllowed=y
STM. 2023. Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi. Sosiaali- ja terveyden-huollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32. Viitattu 14.4.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165288/STM_2023_32.pdf?sequence=1&isAllowed=y
theglassdesk. 2016. Vastaanotto, tietokone, moderni. Pixabay. Viitattu 14.4.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/vastaanotto-tietokone-moderni-1140699/
Valtioneuvosto. 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. Helsinki. Viitattu 14.4.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165042/Paaministeri-Petteri-Orpon-hallituksen-ohjelma-20062023.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Øvrebø, L. J., Dyrstad, D. N. & Hansen, B. S. 2022. Assessment methods and tools to evaluate postgraduate critical care nursing students’ competence in clinical placement. An integrative review. Nurse Education in Practice Volume 58, January 2022. Viitattu 14.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.nepr.2021.103258
