Osuustoiminta: taloushyötyjä, resilienssiä ja yhteisöllisyyttä

Helsingin yliopiston tiloissa järjestettiin 12.-13.6.2025 kansainvälinen osuustoimintakonferenssi, jossa kokoontuivat osuustoiminnan tutkijat ja käytännön toimijat ympäri maailmaa. Tapahtuman järjesti Itä-Suomen yliopisto. Konferenssin keskeisiä teemoja olivat muun muassa osuuskuntien välinen yhteistyö, osuustoimintaan liittyvä koulutus, osuuskuntien HRM, osuuskuntalaki, paikallisuus sekä osuuskuntien kaksoisluonne (Itä-Suomen yliopisto 2025). Osuustoiminnan kaksoisluonne yhdistää taloudellisen tehokkuuden sekä yhteisöllisen tarkoituksen (Novkovic ym. 2022).

Mitä osuustoiminta on?

Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA toimii maailmanlaajuisesti osuuskuntien kattojärjestönä, ja sen määritelmän mukaan osuuskunta on itsenäinen henkilöiden muodostama yhteisö, joka on vapaaehtoisesti yhdistynyt täyttämään yhteisiä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeitaan ja tavoitteitaan yhteisesti omistetun ja demokraattisesti hallinnoidun yrityksen kautta (ICA 2025).

Esimerkiksi asiakasomisteisten osuuskuntien tarkoituksena onkin tuottaa etuja ja palveluja sen jäsenille (Tuominen 2012). Asiakasosuuskuntien ominaispiirteisiin kuuluu usein myös paikallisuus ja alueellisuus (Tuominen 2012), ja voiton tekemisellä on erilainen rooli kuin sijoittajaomisteisilla yrityksillä; osuuskuntien on toimittava tehokkaasti, mutta myös vastuullisesti (Tuominen 2013), jotta ne säilyttävät kilpailukykynsä ja ovat paras vaihtoehto asiakasomistajalle.

Osuustoiminta ja huoltovarmuus

Historiallisesti osuustoiminta on tarjonnut vakautta ja turvaa Suomessa erityisesti kriisiaikoina, jolloin kansallinen omavaraisuus ja paikallinen tuotanto ovat korostuneet. Kun julkisuudessa keskustellaan kan­salaisten varautumisesta kriisitilanteisiin, on hyvä huomata osuustoiminnan ja keskinäisyyden merkitys maallemme: esimerkiksi maatalousosuuskunnat ja osuuskaupat voivat varmistaa, että kotimaista ruokaa riittää kaikissa olosuhteissa. (Pitkänen 2025)

Yritysmuodolla on väliä, kun halutaan edistää demokratiaa, kansalaisten huoltovarmuutta, omavaraisuutta ja kansallisvarallisuutta sekä korostaa paikallista omistajuutta. Osuuskunnat voivatkin potentiaalisesti lisätä suomalaisen yhteiskunnan resilienssiä. (Pitkänen 2025)

Kriisiaikoina myös yhteisöllisyys korostuu (Karhu 2020), ja niin sanottu self-help ja solidaarisuus ovatkin toimineet keskeisinä periaatteina osuuskunnissa (ICA 2025). Esimerkiksi markkinoilla toimivat heikommassa asemassa olevat kuluttajat tai tuottajat ovat perustaneet osuuskuntia parantaakseen omaa markkina-asemaa isoja toimijoita vastaan markkinoilla. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan   osuuskunnilla on keskeinen rooli sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, ihmisarvoisen työn ja taloudellisen kestävyyden edistämisessä. Maailman kohdatessa suuria muutoksia osuuskunnat tarjoavat osallistavia, demokraattisia ja kestäviä ratkaisuja, jotka perustuvat solidaarisuuteen (ILO 2025).

Osuustoiminta ja liiketoiminnan kestävyys

LAB-ammattikorkeakoulun vastuullisen liiketoiminnan ja kestävän arvonluomisen BRIDGE-tutkimusryhmässä vastuullinen liiketoiminta on nostettu yhdeksi keskeiseksi teemaksi (LAB 2025). Tutkimusryhmä lähestyy asiaa ilmiöpohjaisesti ja monitieteisesti vastuullisen työelämän ja kestävän johtamisen, ympäristöjohtamisen, kestävien liiketoimintamallien ja sosiaalisen vastuun kautta. Tutkimus edistää yritysten ymmärrystä vastuullisuuden ja kestävän arvonluonnin kysymyksistä, mikä auttaa yrityksiä siirtymään uutta etsivän ja luovan vastuullisuuden tasolle liiketaloudellisesti kannattavalla tavalla (LAB 2025).

Ottaen huomioon osuustoiminnan arvotaustan, demokraattisen omistajuuden/hallinnointimallin sekä osuustoiminnan arvot ja periaatteet, myös osuustoiminta voidaan nähdä yhtenä mahdollisena vastuullisena liiketoimintamuotona, jolla on mahdollisuuksia erityisesti yhteiskunnan kriisiaikoina. Toisaalta muuttuva toimintaympäristö asettaa myös haasteita, ja keskeisenä kysymyksenä onkin, kuinka osuuskunnat pystyvät säilyttämään ominaispiirteensä muuttuvassa toimintaympäristössä. Esimerkiksi osuuspankkeja on kohdannut sääntelyn kiristyminen viime vuosina, jolloin osuustoiminnan tarkoitus jäsenten hallinnoimasta osuuskunnasta ei sääntelyn ja digitalisaation luomassa murroksessa välttämättä enää niin hyvin toteudu (Niskanen 2016).

Lähteet

Akkanen, R. 2025. Osuustoimintakonferenssi yhdisti tutkijat ja käytännön toimijat. Osuustoiminta. Viitattu 1.10.2025. Saatavissa Osuustoimintakonferenssi yhdisti tutkijat ja käytännön toimijat – Osuustoiminta-lehti

ICA. 2025. Cooperative identity, values & principles. International Cooperative Alliance. Viitattu 1.10.2025. Saatavissa Cooperative identity, values & principles | ICA

ILO. 2025. Osuuskunnat: Osallistavia ja kestäviä ratkaisuja paremman maailman puolesta. International Labour Organization. Viitattu 01.10.2025. Saatavissa Osuuskunnat: Osallistavia ja kestäviä ratkaisuja paremman maailman puolesta | International Labour Organization

Itä-Suomen yliopisto. 2025. ICA CCR Research Conference. Viitattu 1.10.2025. Saatavissa Frontpage – ICA CCR Research Conference 2025

Karhu, S. 2020. Osuustoiminnan merkitys kirkastuu kriisiaikoina. Pellervo. Viitattu 1.10.2025. Saatavissa Osuustoiminnan merkitys kirkastuu kriisiaikoina – Pellervo

LAB. 2025. Vastuullinen liiketoiminta ja kestävä arvonluonti. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.10.2025. Saatavissa Vastuullinen liiketoiminta ja kestävä arvonluonti | LAB.fi

Novkovic, S., Puusa, A. & Miner, K. 2022. Co-operative identity and the dual nature: From paradox to complementarities. Journal of Co-operative Organization and Management (10),1.

Niskanen, T. 2016. EU-sääntely ja osuuskunnan itsemääräämisoikeus – Paikallisosuuspankit yhteistyöryhmästä yhteenliittymiin. Akateeminen väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, yhteiskuntatieteiden laitos, sosiaalipolitiikka.

Pitkänen, P. 2025. Osuustoiminta tarttuu ajan haasteisiin. Osuustoiminta. Viitattu 1.10.2025. Saatavissa Osuustoiminta tarttuu ajan haasteisiin – Osuustoiminta-lehti

Tuominen, P. 2012. The purpose of Consumer Co-operation: Implications for the management and governance of co-operatives.  Väitöskirja. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Viitattu 1.10.2025. Saatavissa isbn 9789522653093.pdf

Saarijärvi, T. (neé Tuominen, T). 2013. The accumulation of financial and social capital as a means to achieve a sustained competitive advantage for consumer co-operatives. Väitöskirja. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Viitattu 1.10.2025. Saatavissa isbn9789522655103.pdf