Nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset kohtaavat työssään väistämättä päihdeongelmia ja niiden ehkäisyä, sillä nuorten päihdeongelmat ovat valitettavan yleisiä. Ilmiö aiheuttaa mittavia taloudellisia, sosiaalisia sekä terveydellisiä haittoja, jotka heijastuvat käyttäjiin, heidän läheisiinsä sekä koko yhteiskuntaan. (Tapio & Kuula 2013, 7–11.)
Suomalaisnuorten raittius on yleistynyt ja alkoholinkäyttö vähentynyt. Toisaalta nuorten asenteet huumeiden käyttöä kohtaan näyttävät muuttuneen sallivammiksi. Huumekokeiluiden arkipäiväistyminen näkyy myös kouluterveyskyselyjen tuloksissa. (Von der Pahlen ym. 2013, 110; THL 2022.)
Nuorten saama päihdehoito vähentää päihteiden käyttöä ja vaikuttaa positiivisesti nuorten sosiaaliseen toimintaan, mielenterveyteen sekä arkeen (Best & Lubman 2017, 111). Nuorten päihdekäytön ja -ongelmien mahdollisimman varhainen tunnistaminen, puuttuminen ja hoidon aloittaminen ovat tärkeitä, koska ongelmiin voidaan silloin vielä vaikuttaa (Aalto-Setälä ym. 2020, 191). Päihdetyö tuo myös rahallista säästöä tarkasteltaessa kustannuksia laajemmin (Beattie ym. 2005, 423).
Järjestelmällisyys helpottaa yhteistyötä
Niemelän (2009, 67) mukaan joustavien hoitoonohjauskäytäntöjen avulla voitaisiin helpottaa viranomaisyhteistyötä poliisin, perusterveydenhuollon, koulutoimen, psykiatrisen erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja oikeuslaitoksien välillä. Myös alkoholi- ja huumeongelmaisen hoidon Käypä hoito -suosituksissa (2018a; 2018b) korostetaan päihdehoitojärjestelmän selkeyttä. Mäkilän ym. (2022, 66) mukaan nuoret hakisivat paremmin ja jo varhaisessa vaiheessa apua päihdeongelmaansa, jos apu tai tieto avusta olisi saatavilla heidän omassa arjessaan. Päihdehoidon perusosaamista tulisi olla myös muualla kuin itse päihdepalveluissa, esimerkiksi terveysasemilla, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa sekä työterveyshuollossa.
YAMK-opinnäytetyönä laadittiin Jyväskylän kaupungille alaikäisten nuorten päihdepalvelupolku, jonka tavoitteena on parantaa nuorten päihdepalveluja sekä ammattilaisten työtä. Alle 18-vuotiaiden nuorten päihdepalvelupolun kehittämisessä oli mukana laaja joukko nuorten parissa työskenteleviä ammattilaisia. Päihdepalvelupolun avulla vastataan nuorten päihdehoidon tarpeeseen ja tarjotaan tasalaatuista, oikea-aikaista ja tasapuolista ohjausta, hoitoa ja tukea. (Ollila & Paasolainen 2022, 31.)
Päihdepalvelupolun avulla hahmottuu, kuinka nuoren päihdehoitoa toteutetaan Jyväskylässä. Polku sisältää tietoa ja hyödyllisiä linkkejä nuoriin ja heidän päihteiden käyttöönsä liittyen. Sieltä löytää tahoja, jotka ovat mukana ennaltaehkäisevässä toiminnassa sekä tahoja, joihin voi olla yhteydessä, jos huoli oman lapsen tilanteesta herää.
Polku on suunnattu alaikäisten nuorten kanssa työskentelevien työkaluksi hahmottamaan nuoren päihdehoidon prosessia. Sen avulla vahvistetaan ammattilaisten osaamista ja ennaltaehkäisevää työotetta. Sitä voivat hyödyntää myös nuorten vanhemmat nähdessään, kuinka päihdepalveluprosessi etenee luoden turvallisuutta. (Ollila & Paasolainen 2022, 41.)
Kirjoittajat
Eerika Ollila on sairaanhoitaja (AMK) ja opiskelee YAMK-tutkintoa LAB-ammattikorkeakoulussa Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -koulutuksessa.
Tiina Paasolainen on terveydenhoitaja (AMK) ja opiskelee YAMK-tutkintoa LAB-ammattikorkeakoulussa Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -koulutuksessa.
Mari Kokkonen työskentelee yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
Aalto-Setälä, T., Huikko, E., Appelqvist-Schmidlechner, K., Haravuori, H. & Marttunen, M. 2020. Kouluikäisten mielenterveysongelmien tuki ja hoito perustason palveluissa. Opas tutkimiseen, hoitoon ja vaikuttavien menetelmien käyttöön. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Viitattu 28.5.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140590/OHJ2020_006%20verkko%20u.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Beattie, M., Hu, T., Li, R. & Bond, J. 2005. Cost-effectiveness of public sector substance abuse treatment: comparison of a managed care approach to a traditional public sector system. Vol. 32 (4), 409–429. Viitattu 10.7.2022. Saatavissa https://web-s-ebscohost-com.ezproxy.saimia.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=7&sid=032b01d3-2236-4e5c-b70d-fdf3f47a840e%40redis
Best, D. & Lubman, D. 2017. Matter but so does their substance use: The impact of social networks on substance use, offending and wellbeing among young people attending specialist alcohol and drug treatment services. Vol. 24 (1), 111–117. Viitattu 16.5.2022. Saatavissa http://web.a.ebscohost.com.ezproxy.saimia.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=9&sid=81d53b06-a27b-4696-9fe9-9ce81313d534%40sessionmgr4007
Käypä hoito. 2018a. Alkoholiongelmaisen hoito. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 18.5.2022. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50028
Käypä hoito. 2018b. Huumeongelmaisen hoito. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 18.5.2022. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50041
Mäkilä, A., Jurvanen, S., Helfer, A., Huhta, H. & Pitkänen, T. 2022. Polkuja päihdepalveluihin. Selvitys päihdepalveluiden saatavuudesta ensimmäisellä hakukerralla. Päihdeasiamiestoiminta. EHYT ry. Nuorisotutkimusseuran/Nuorisotutkimusverkoston verkkojulkaisuja 170. Viitattu 23.7.2022. Saatavissa https://ehyt.fi/wp-content/uploads/2022/04/polkuja-paihdepalveluihin_verkko.pdf
Niemelä, S. 2009. Nuorten päihdeongelmien ehkäisy ja hoito. Teoksessa Tammi, T. Aalto, M. & Koski-Jännes, A. 2009. Irti päihdeongelmista. Tutkimuksia hoidon ja ehkäisyn menetelmistä. 1. painos. Helsinki: Edita Publishing Oy.
Ollila, E. & Paasolainen, T. 2022. Alaikäisten nuorten päihdepalvelupolku Jyväskylän kaupungissa. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.9.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022090920033
Pxfuel. 2022a. Youth, sad, young, boy, alone, teen. Pxfuel. Viitattu 8.9.2022. Saatavissa https://www.pxfuel.com/en/free-photo-qahah
Pxfuel. 2022b. Leaf, autumn, hands, kids, people. Pxfuel. Viitattu 8.9.2022. Saatavissa https://www.pxfuel.com/en/free-photo-xptld
Tapio, M. & Kuula, T. 2013. Johdanto: Kohtaamisia nuorisoalan kentillä. Teoksessa Tapio, M. & Kuula, T. (toim.) Selkenevää, myötätuulta: ehkäisevä päihde- ja mielentervetyö nuorisoalalla. Helsinki: Humak. 7–11.
THL. 2022. Kouluterveyskysely. Viitattu 4.8.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset
Von der Pahlen, B., Lepistö, J. & Marttunen, M. 2013. Päihteiden käyttö ja päihdehäiriöt. Teoksessa Marttunen, M., Huurre, T., Strandholm, T. & Viitalainen, R. (toim). 2013. Nuorten mielenterveyshäiriöt. Opas nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
