Suomalaiset harrastavat aktiivisesti luontoliikuntaa kaikkina vuodenaikoina. Vaikka talvikauden suosituimman aktiviteetin eli murtomaahiihdon harrastajamäärä onkin viimeisen vuosikymmenen aikana laskenut selvästi, harrastaa lähes kolmasosa suomalaisista maastohiihtoa keskimääräisen harrastuskertojen määrän ollessa 16 kpl vuodessa. Vastaavasti lasketteluun osallistuu 11 %, pilkkimiseen 11 %, lumikenkäilyyn 7 % ja retkiluisteluun 4 % väestöstä (Neuvonen ym. 2022, 47–50). Talvikauden nouseviin luontoharrasteisiin kuuluu maastopyöräily, jonka harrastajamääristä ei kuitenkaan vielä ole saatavilla edellä mainittujen tilastojen kanssa vertailukelpoista tietoa.
![[Alt-teksti: jäätynyt järvenselkä lumen peitossa, lumikentällä kaksi henkilöä maastopyörien kanssa.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/02/129_2024_Talvikauden-luontoretkeilysta-Suomen-geopark-alueilla_1-1024x521.jpg)
Näkyviä ja monipuolisia retkeilypalveluja
LAB-ammattikorkeakoulun ja Suomen geopark-alueiden yhteisessä Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeessa (LAB 2024) on käynnissä ympärivuotisen geomatkailun näkyvyyskampanja, joka toteutetaan yhteistyössä Retkipaikka-sivuston kanssa. Kampanjan talvikausi käynnistyi tammikuussa tähtiretkellä pimeään Rokuan kansallispuistoon (Saari 2024). Jatkosuunnitelmiin kuuluu muun muassa avantouintia Kraatterijärvessä, lumikenkäretki Kauhaneva-Pohjakankaan kansallispuistoon ja tutustuminen Saimaa Geoparkin retkiluistelumahdollisuuksiin.
Suomen geopark-alueille suuntautuvan talvisen matkailun taloudellisen vaikuttavuuden näkökulmasta vahvimmat palvelurakenteet liittyvät lasketteluun ja maastohiihtoon, mutta myös maastopyöräilyyn, lumikenkäilyyn ja retkiluisteluun on kehitetty eri alueilla melko paljon palveluja. Erityisesti kansainvälisillä markkinoilla erittäin vetovoimainen on myös kaikkien geopark-alueiden tuotevalikoimaan kuuluva perisuomalainen yhdistelmätuote; sauna ja talviuinti.
Huomioita turvallisuudesta ja saavutettavuudesta
Suomen talviset olosuhteet ovat ajoittain haastavat ja vaativat erityisosaamista tai ainakin lisähuomioita turvallisuuteen. Erityisesti jääaktiviteetit, kuten retkiluistelu ja pilkkiminen edellyttävät perehtymistä talviturvallisuuteen, mutta myös talvisessa maastopyöräilyssä kannattaa aina muistaa olosuhteisiin sovitettu vauhti sekä turvalliset varusteet.
![[Alt-teksti: kaksi lasta ja aikuinen lumisessa metsässä lumikenkäilemässä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/02/129_2024_Talvikauden-luontoretkeilysta-Suomen-geopark-alueilla_2-1024x623.jpg)
Olosuhteisiin ja varusteisiin liittyvistä haasteista huolimatta talvikauden retkeilyssä pääsee toisinaan nauttimaan myös tavanomaista helpommasta saavutettavuudesta, jota saattaa tarjota esimerkiksi hankikanto tai maapohjan epätasaisuudet peittävä paksu lumipeite.
Kirjoittaja
Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeessa.
Lähteet
LAB. 2024. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.2.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/geopuistot-kestavan-matkailun-vetovoimatekijoiksi
Neuvonen, M., Lankia, T., Kangas, K., Koivula, J., Nieminen, M., Sepponen, A.-M., Store, R. &Tyrväinen, L. 2022. Luonnon virkistyskäyttö 2020. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 41/2022. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 112 s. Viitattu 16.2.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-429-6
Saari, J. 2024. Rokualla yhdistyvät geopark ja kansallispuisto. Retkipaikka.fi. Viitattu 16.2.2024. Saatavissa https://retkipaikka.fi/rokualla-yhdistyvat-geopark-ja-kansallispuisto-monikayttoura-ylitti-talviretkemme-odotukset-todella/
