Osaajapulan vallitessa yhä useammat organisaatiot kiinnittävät huomiota hakijalähtöiseen rekrytointiin osana vetovoimaisen työnantajamielikuvan kehittämistä. Suomen työmarkkinoilla työvoiman tarjonta vähenee väestön ikääntyessä, ja liikkuvuus työnantajalta toiselle kiihtyy. Lisäksi millenniaalit ja Z-sukupolvi ovat laajalti siirtyneet työelämään, mikä haastaa yrityksiä huomioimaan rekrytoinneissaan meneillään olevia trendejä, houkutellakseen parhaita osaajia.
Työnhakijat toivovat palkat näkyviin
Yrityksen tuottama hakijakokemus on merkittävä tekijä sen vetovoimaisuuden kannalta (Viljamaa 2022). Kortelainen (2023) tutki hakijakokemuksen muodostumista ja sen vaikutuksia työnantajamielikuvaan. Hakijakokemus rakentuu monivaiheisesti, joten tutkimus keskittyi rekrytointiprosessin aikatauluun, palkka-avoimuuteen sekä kohtaamisiin. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia asioita ammattikorkeakoulun opiskelijat arvostavat rekrytointiprosessissa.
Tuloksista käy ilmi, että neljä viidestä opiskelijasta haluaisi tietää avoimen tehtävän palkkauksesta jo ennen työhakemuksen lähettämistä. Yli 90 % tutkimukseen osallistuneista haluaisi päästä tutustumaan kiinnostavan työnantajan palkkatasoihin sen nettisivuilta, ja lähes jokainen toivoo saavansa rekrytoivalta yritykseltä tiedon avoimeen tehtävään suunnitellusta palkkahaarukasta ennen palkkatoiveen toimittamista. (Kortelainen 2023.) Duunitorin vuoden 2021 palkkakyselyyn vastanneista tuhannesta osaajasta 91 % toivoi palkkatietoa työpaikkailmoituksiin (Salonen 2022).
LAB-ammattikorkeakoulun opettaja Mia Ekman (2023) kertoo, että valmistuvien opiskelijoiden ja työnantajien näkemykset palkasta eivät aina kohtaa. Tämä käy ilmi työelämän edustajien kanssa käydyistä keskusteluista. Läpinäkyvyyden lisäämiseksi myös Ekman pitää palkka-avoimuutta tärkeänä asiana opiskelijoiden kannalta.
Suomessa yritysten tulisi olla avoimempia palkkauksesta erottuakseen kilpailijoistaan ja rakentaakseen vetovoimaisempaa työnantajakuvaa hakijoiden näkökulmasta. Palkka-avoimuus on tärkeä osa hakijaystävällistä rekrytointia, ja palkka keskeinen tekijä uutta työpaikkaa valittaessa. (Kortelainen 2023; Universum 2023.)
EU:n palkka-avoimuusdirektiivi
EU-parlamentti hyväksyi maaliskuussa 2023 lainsäädäntöohjeen palkka-avoimuuteen liittyen (Makkula 2023). EU-direktiivin tavoitteena on selventää samanarvoisen työn käsitettä ja varmistaa tasa-arvoinen kohtelu. Direktiivi edellyttää työnantajilta sukupuolineutraaleja palkkarakenteita ja ammattinimikkeitä, samantasoisten työtehtävien palkkaerojen tasaamista sekä palkkatietojen luovuttamista työntekijöille. Avoimen työtehtävän palkkauksesta on jatkossa kerrottava työnhakijalle viimeistään ennen ensimmäistä työhaastattelua, eikä työnhakijan palkkataustaa saa kysyä. (Euroopan parlamentti 2023; Sahlberg 2023.) Suomen tulee valmistella lainsäädäntö palkka-avoimuudesta EU-direktiivin mukaisesti, ja sen on tultava voimaan viimeistään vuonna 2026 (Mäntylä 2023). Palkka-avoimuudesta tulee siis EU-direktiivin myötä työelämän uusi normi.
Palkka-avoimuudesta kilpailuetu
Palkka-avoimuus voi mahdollistaa yritykselle kilpailuedun osaajamarkkinoilla ja parantaa hakijavirtoja. Kaikilla yrityksillä on mahdollisuus vaikuttaa työelämän ja rekrytoinnin kehitykseen kertomalla palkasta avoimemmin. Mikäli palkkaa ei ole mahdollista merkitä työpaikkailmoitukseen tarkasti, niin pelkkä palkkahaitarin avaaminenkin riittää (Vuorensalmi 2022). Palkka-avoimuus säästää rekrytoinneissa kummankin osapuolen aikaa, auttaa työnhakijaa tekemään päätöksiä ja vetää puoleensa passiivisia työnhakijoita (Salonen 2022). Siitä on etua sekä työnhakijalle että työnantajalle.
Kirjoittajat
Sini Kortelainen on valmistui kesällä 2023 LAB-ammattikorkeakoulusta tradenomiksi (AMK) liiketalouden koulutusohjelmasta ja työskentelee rekrytointiasiantuntijana.
Mia Ekman toimii LAB-ammattikorkeakoulussa liiketalouden opettajana.
Lähteet
Ekman, M. 2023. Opettaja. LAB-ammattikorkeakoulu. Suunnitelmaseminaari 17.5.2023.
Euroopan parlamentti. 2023. Sukupuolten väliset palkkaerot: parlamentti hyväksyi avoimuussäännöt. Lehdistötiedote 30.3.2023. Viitattu 4.6.2023. Saatavissa https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20230327IPR78545/sukupuolten-valiset-palkkaerot-parlamentti-hyvaksyi-avoimuussaannot
Fauxels. 2019. Kädet, ihmiset. Pexels. Viitattu 4.6.2023. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/kadet-ihmiset-kofeiini-kahvi-3184286/
Kortelainen, S. 2023. Hakijakokemus osana työnantajabrändiä. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lappeenranta. Viitattu 4.6.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023062724321
Makkula, A. 2023. Tuhansia ihmisiä palkannut Saana Rossi kertoo 3 syytä, miksei työnantaja halua kertoa palkkaa työpaikkailmoituksissa – ja neuvoo, miten palkan voi saada selville. Me Naiset. Viitattu 4.6.2023. Saatavissa https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000009572148.html
Mäntylä, J. 2023. Epäiletkö saavasi huonompaa palkkaa kuin kollegasi? Kohta voit olla oikeutettu korvauksiin. Yle.fi. Viitattu 4.6.2023. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20025014
Sahlberg, K. 2023. Palkka-avoimuusdirektiivi EU-parlamentissa maaliin – mikä muuttuu. STTK. Blogi 30.3.2023. Viitattu 4.6.2023. Saatavissa https://www.sttk.fi/2023/03/30/palkka-avoimuusdirektiivi-eu-parlamentissa-maaliin-mika-muuttuu/
Salonen, A. 2022. Palkka työpaikkailmoituksiin, kiitos! 10 painavaa syytä kertoa palkkahaitari työnhakijoille ja vinkit työnantajalle. Duunitori. Viitattu 4.6.2023. Saatavissa https://duunitori.fi/tyoelama/palkka-tyopaikkailmoituksissa
Universum. 2023. Candidates or Employers – who controls the hiring market in 2023. Universum Global. Viitattu 4.6.2023. Saatavissa https://universumglobal.com/blog/hiring-market-2023/
Viljamaa, L. 2022. Viisi takuuvarmaa tapaa pilata hakijakokemus – lue asiantuntijan vinkit yleisimpien virheiden taklaamiseen. Duunitori. Viitattu 4.6.2023. Saatavissa https://duunitori.fi/tyoelama/hyva-hakijakokemus-vinkit
Vuorensalmi, M. 2022. Millainen on hyvä moderni työpaikkailmoitus. Businesslike. Blogi 7.6.2022. Viitattu 4.6.2023. Saatavissa https://businesslike.fi/millainen-on-hyva-tyopaikkailmoitus/
