Edellisessä blogisarjan kirjoituksessa perehdyttiin metataitoihin. Sarjan toisessa osassa pohditaan, miten metataitoja voidaan oppia ja opettaa.
Kun tiedät mitä metataidot ovat, täytyy seuraavaksi miettiä, mistä tietää millä tasolla hallitset kyseisen taidon. Itsetuntemus on yksi metataidoista. Sen harjoittamisesta aloittamalla kehittyy myös muiden metataitojen harjoittamisessa.
Metataitojen kehittymistä pitää seurata säännöllisesti. Hyvä apuväline tähän on oman osaamisen näkyväksi tekevä taulukkomuotoinen seuranta. Esimerkkejä tällaisista työkaluista löytyy verkosta, kuten Peura & Hellstenin (2017) videolta. Taulukon avulla metataidot puretaan pienempiin osiin. Yksityiskohtaisempi tarkastelu auttaa opiskelijan osaamisen kehittymisen seurantaa.
Käytännön kokemuksia
LAB-ammattikorkeakoulussa on syksyllä 2019 kokeiltu palvelumuotoiluväylän opinnoissa mallin pohjalta laadittua itse- ja vertaisarviointityökalua. Taulukossa 1 on sen sisällöstä kaksi esimerkkiä.
Opiskelijat tekivät arviointia kerran kuukaudessa pilvipalvelussa sijaitsevaan taulukkoon. Jokaisen osaamisen osalta oppija arvioi erikseen osaamisen tunnettaan siitä, kuinka hyvin hän kyseisen osaamisen tällä hetkellä hallitsee. Tämän jälkeen käytiin tiimissä ohjaajan kanssa reflektiokeskustelu siitä, miten osaaminen on näkynyt tiimin jäsenten toiminnassa. Ohjaajan näkökulmasta tämä on auttanut opiskelijoita tunnistamaan, arvioimaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan. Haasteena on osaamisten ja niiden tavoitetasojen selkeä sanoittaminen. Yhteisen ymmärryksen luominen keskustelemalla kuitenkin helpottaa sitä.
LABin opiskelijoiden kokemuksia
Opiskelijoilta kerätyn palautteen perusteella edellä kuvatun osaamisen itsearviointi on tärkeää. Toki myös kehittämisen kohteita on tunnistettu. Hyvänä asiana on pidetty oman itsetuntemuksen kehittymistä ja omien kehittämiskohteiden tunnistamista.
“Arviointi oli itsessään todella hyvä, ja sitä tulisi käyttää enemmän (ja muidenkin opintojaksojen kanssa), koska se saa pysähtymään ja arvioimaan tuloksia sekä sitä, mihin ollaan menossa. Sekä oman että muiden osaamisen tarkastelun äärellä oivaltaa prosessissa tapahtuvaa oppimista. Työkalussa itsessään on toki vielä parannettavaa.” Opintojaksolle osallistunut opiskelija
Parhaimmillaan tällaisen työkalun ja toimintatavan avulla voi tehdä osaamisensa näkyväksi myös muille ja sitä kautta tukea myös muiden oppimista. Itsearviointi voi siis tukea myös vertaisoppimista. Jotta tämä toimisi parhaalla tavalla, vaaditaan menetelmän käyttöön rutiinia ja toisaalta myös osaamistavoitteiden asettamista muotoon, mistä opiskelija tunnistaa oman osaamisensa tason. Rutiini muodostuu parhaiten, kun metataitojen kehittyminen otetaan huomioon myös opetussuunnitelman tasolla.
Lähteet
Peura, P. & Hellsten, L. 2017. Dynaaminen itsearviointi Google Sheetsilla osa 1 – työkalun esittely ja käyttö . Eduhakkerit 20.2.2017. [Viitattu 22.4.2020]. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=kW7McP_0H7o&feature=youtu.be
Kirjoittajat
Sami Heikkinen toimii lehtorina LAB Liiketoiminta-yksikössä.
Tapio Kari toimii lehtorina LAB Liiketoiminta-yksikössä.
Minna Ulmala toimii lehtorina LAB Liiketoiminta-yksikössä.
Kaikki kirjoittajat ovat suorittaneet MTO-koulutuksen.
