Palliatiivisen hoidon päivä Lappeenrannassa

LAB-ammattikorkeakoulussa Lappeenrannassa järjestettiin ensimmäisen kerran palliatiivisen hoidon päivä 24.4.2024 yhteistyössä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen (Ekhva) kanssa. Palliatiivinen hoito tarkoittaa parantumattomasti sairaan (esimerkiksi Alzheimerin tauti, ALS, syöpä) asiakkaan tai potilaan kokonaisvaltaista hoitoa, jonka yhtenä tavoitteena on ylläpitää elämänlaatua (THL 2024).

Päivän tavoitteena oli lisätä tietoa palliatiivisesta hoidosta; mitä se tarkoittaa ja kenelle sitä kuuluu tarjota (THL 2022). Lisäksi päivän aloituksessa keskusteltiin elämän loppuvaiheen ennakoivasta hoitosuunnitelmasta ja siitä, miten se auttaa potilasta, läheisiä, hoitohenkilökuntaa ja lääkäreitä potilaan hoitamisessa. Maksuton koulutuspäivä oli suunnattu Ekhvan ja LABin henkilökunnalle sekä opiskelijoille.

Palliatiivisen potilaan ja hänen läheistensä kohtaaminen

Päivän sisällössä keskityttiin muun muassa asiakkaan/potilaan ja läheisen kohtaamiseen. Sairaalapappi Pia Haikonen (2024) kertoi palliatiivisten potilaiden eksistentiaalisesta kärsimyksestä ja siitä, miten hoitotyön ammattilaiset voivat tukea ja auttaa potilasta näissä tilanteissa. Tärkeää on myös se, että hoitotyön ammattilaiset kunnioittavat potilaan ja läheisten yksilöllisyyttä, elämänkatsomusta, vakaumusta ja kulttuuria. Parantumattomasti sairaan ihmisen elämään liittyy voimakkaasti luopuminen kaikista rakkaista ja tärkeistä asioista ja tulevaisuuden puuttuminen.

Kuva 1. Elämän loppuvaiheen kokonaisvaltaista hoitoa kutsutaan palliatiiviseksi hoidoksi. (Kanenori 2022)

Ensihoitaja ja palliatiivinen potilas

Palliatiivisia potilaita tavataan terveydenhuollon joka tasolla; esimerkiksi erikoissairaanhoidossa, kotihoidossa ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Ensihoitaja Miida Heikkinen (2024) kertoi kokemuksistaan, kuinka palliatiivinen hoito näkyy ensihoidossa. Palliatiivisen potilaan hoitaminen vaatii tietoa ja osaamista sekä kykyä muuttaa kohtaamiseen toisenlainen lähestymistapa, hoidon laatua vaarantamatta. Silloin kun ei ole paljon “käsillä tehtäviä hoitotyön toimia”, on vielä paljon tehtävissä. Näissä tilanteissa korostuvat kuuntelu, kunnioitus ja tukeminen. Ensihoitajan työtä potilaan kotona helpottaa, jos potilaalle on tehty hoitolinjapäätös palliatiivisesta hoidosta, ja jos tämä tieto on löydettävissä myös potilaan kotona.

Saattotukihenkilö palliatiivisen potilaan tukena

Saimaan Syöpäyhdistyksen saattotukihenkilö Leena Eloranta (2024) puhui kohtaamisen merkityksestä. Hän toimii vapaaehtoisena syöpäyhdistyksessä ja on saanut koulutuksen tähän tehtävään. Elorannan tehtäviin saattotukihenkilönä voi kuulua läsnäoloa, kuuntelua ja kirjojen lukemista. Hän täydentää ammattilaisten ja läheisten antamaa tukea omalta osaltaan. Elorannan mielestä on tärkeää kuulla jokaisen potilaan tarina. Kun potilas kertoo muistojaan, hän voi niiden kautta luoda uskoa ja toivoa tulevaisuuteen ja saada lohtua.

Koulutuspäivä oli onnistunut, ja siihen vaikutti suuresti se, että yleisö oli keskustelevaa. Päivään osallistuneilta saimme hyvää palautetta; heidän mielestänsä aiheet olivat mielenkiintoisia ja vaikuttavia. Samoin he toivoivat, että vastaavanlaisia koulutuspäiviä järjestetään lisää.

Kirjoittajat

Nina Rantakajo on sairaanhoitaja (YAMK) , joka on työskennellyt 10 vuotta palliatiivisen hoidon yksikössä Etelä-Karjalassa ja on myös FinPall-hankkeen projektikoordinaattori.

Titta Sainio on hoitotyön lehtori LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä Lappeenrannan kampuksella. Hän on muun muassa lääkehoidon sekä palliatiivisen hoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutuksen opettaja.