Palveleva johtaminen tarjoaa konkreettisen lähestymistavan työntekijöiden työmotivaation, sitoutumisen ja työhyvinvoinnin edistämiselle. Sen avulla voidaan luoda terveitä organisaatioita, joissa työntekijät voivat saavuttaa parhaita tuloksia.
Palvelevan johtajuuden juuret juontavat 1970-luvulle, kun Greenleaf esitteli ensimmäisen kerran käsitteen ”palveleva johtajuus” (servant leadership). Palveleva johtaminen on johtamistapa, joka korostaa johtajan roolia palvelijana omille tiimiläisilleen. (Northouse 2013.) Siihen on yhdistetty useita johtamisen ulottuvuuksia, joilla on yhteys työhyvinvointiin ja organisaation tuottavuuteen (Pessi ym. 2017; Coetzer ym. 2017; Krumrei-Mancuso & Rowatt 2021).
![[Alt-teksti: kaavakuva, jossa esitetään, miten sekä johtaja että palvelija voivat kokea myötäintoa ja myötätuntoa, mikä johtaa voimavaraisuuteen, sitoutumiseen ja työn imuun.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/10/689_2023_Palvelevalla-johtamisella-tyon-imua-vanhustyohon-1024x598.jpg)
Palveleva johtaminen on osoittautunut tehokkaaksi johtamistavaksi erilaisissa organisaatioissa. Vanhustenhoidon tärkeys korostuu väestön ikääntyessä. Palveleva johtaminen on viime vuosina noussut merkittäväksi tutkimusaiheeksi terveydenhuollon alalla, kun tarkastellaan työntekijöiden motivaatiota, sitoutumista ja hyvinvointia. (Gunnarsdóttir 2014.) Vanhustyö kamppailee jatkuvasta resurssipulasta, kiireestä, huonosta johtamisesta sekä kustannusten lisääntymisestä. Työn imua kokevat työntekijät ovat tuottavampia, voivat paremmin ja haluavat kehittää omaa toimintaansa motivoituneemmin.
Organisaatioilla on haasteena pitää kiinni nykyisestä henkilöstöstä, ja erityisen tärkeää olisi panostaa niihin tekijöihin, jotka vahvistavat työn imua ja sitoutumista työhön, kuten palvelevalla johtamiskulttuurilla. Palveleva johtajuus voi vähentää työntekijöiden kokemaa stressiä ja uupumusta sekä lisätä työtyytyväisyyttä ja työn imua. (Hakanen 2018; Jang ym. 2023.)
Palveleva johtaminen vanhustyössä
Ollikaisen (2023) YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin kirjallisuuskatsauksella palvelevan johtamisen vaikutuksia työn imuun vanhustyössä. Aikaisemmat tutkimukset osoittivat, että palvelevan johtajuuden eri osa-alueilla voidaan vaikuttaa työn imun muodostumiseen ja ylläpitoon. Palvelevalla johtajuudella on mahdollisuus lisätä hoitajien työn imua ja vahvistaa vanhustyön vetovoimaa sekä lisätä sitoutumista työpaikoille. Tulokset osoittivat myös, että palveleva johtaminen vähentää työntekijöiden kokemaa stressiä ja uupumusta. Myös esihenkilön osoittama empatia, tuki ja välittäminen vaikuttivat myönteisesti työntekijöiden kokemaan stressiin, mikä lisäsi työtyytyväisyyttä. (Ollikainen 2023.)
Palveleva johtaminen ei vaadi Ollikaisen (2023) opinnäytetyön tulosten perusteella erityisiä temppuja – se on ihmisläheistä ja inhimillistä johtamista, jossa arvostetaan työntekijöitä. Palvelevaa johtamista kannattaa kehittää. Lupaavalta suuntaukselta vaikuttaa johtamisen kehittämisen yhdistäminen viitekehykseen, jossa tarkastellaan johtamista laajemmin työn kuormitus- ja voimavaratekijöiden yhteydessä (ks. Selander ym. 2023). Johtaminen on avainasemassa, kun pyritään luomaan työyhteisöä, jossa yhteisöllisyys ja sosiaalinen tuki suojaavat työntekijöitä kiireen tai muun psykososiaalisen kuormituksen vaikutuksilta (ks. Ahola ym. 2011).
Kirjoittajat
Veera Ollikainen opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa sairaanhoitaja (YAMK) -tutkintoa tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla koulutusohjelmassa. Hän työskentelee kotihoidon lähijohtajana.
Arja-Tuulikki Malin, (HTT, KL, VTM) on lehtori, joka opettaa sote-alan johtamista ja ohjaa johtamisen YAMK-opinnäytetöitä LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän tutkii ja kehittää johtamista.
Lähteet
Ahola, K., Väänänen, A., Vahtera, J. & Kivimäki, M. 2011. Psykososiaaliset työolot. Teoksessa M. Laaksonen & K. Silventoinen. (toim.). Sosiaaliepidemiologia. Väestön terveyserot ja terveyteen vaikuttavat sosiaaliset tekijät. Helsinki: Gaudeamus. 159-176.
Coetzer, MF., Bussin, M. & Geldenhuys, M. 2017.The Functions of a Servant Leader. Administrative Sciences. 2017; 7(1):5. Viitattu 5.10.2023. Saatavissa https://doi.org/10.3390/admsci7010005
Gunnarsdóttir, S. 2014. Is Servant Leadership Useful for Sustainable Nordic Health Care?. Nordic Journal of Nursing Research. 34 (2). 53‒55. Viitattu 5.10.2023. Saatavissa https://www.doi.org/10.1177/010740831403400211
Hakanen, J. 2018. Työn imu. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 5.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:9789522618276
Jang, S., Yoo, S., Lee, J., & Lee, Y. 2023. Serving for thriving: a moderated mediation analysis of the relationship between servant leadership and thriving at work. Personnel Review, 52(5), 1345–1361. Viitattu 10.10.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1108/PR-08-2021-0602
Krumrei-Mancuso, E. J. & Rowatt, W. C. 2021. Humility in novice leaders: links to servant leadership and followers’ satisfaction with leadership, The Journal of Positive Psychology, 18:1, 154-166, Viitattu 10.10.2023. Saatavissa https://www.doi.org/10.1080/17439760.2021.1952647 .
Mohamed_hassan. 2018. Palautetta, tyytyväisyys, asiakas. Pixabay. Viitattu 10.10.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/palautetta-tyytyv%C3%A4isyys-asiakas-3239758/
Northouse, P. G. 2013. Leadership. Theory and practice. (6th ed.). Thousand Oaks, Ca: Sage.
Ollikainen, V. 2023. Palvelevan johtamisen yhteys työn imuun vanhustyössä. Viitattu 10.10.2023. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100526890
Pessi, A. B., Martela, F., Paakkanen, M., & Aaltonen, T. 2017. Myötätunnon mullistava voima. Helsinki: PS-kustannus.
Selander, K., Nikunlaakso, R., & Laitinen, J. 2023. Työn kuormitus- ja voimavaratekijät: Miten ylläpidetään vanhuspalveluissa työskentelevien työkykyä? Työelämän Tutkimus (Verkkoaineisto), 21(2), 239–266. Viitattu 10.10.2023. Saatavissa https://www.doi.org/10.37455/tt.115055
