Pedagoginen hyvinvointi on korkeakoulun kaikkien toimijoiden hyvin voimista, ja hyvinvoiva henkilöstö on korkeakoulun voimavara. Mutta kuinka henkilöstö itse näkee pedagogisen hyvinvoinnin ja sitä tukevat keinot korkeakoulun arjessa?
LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikkö oli vuonna 2022 mukana Pedagoginen hyvinvointi HyPe-hankkeessa (2022), jossa järjestettiin kaksi koko henkilöstön yhteistä kohtaamista sekä tiimikohtaiset valmennustilaisuudet. Tämä blogi kuvaa koko henkilöstölle järjestettyjen kohtaamisten esiin nostamia asioita.
Korkeakoulupedagogiikka ja pedagoginen hyvinvointi
Ammattikorkeakouluissa pedagogiikka rakentuu opetukselle ja ohjaukselle, aluekehitystehtävälle ja TKI-toiminnalle, ja pedagogisissa ratkaisuissa tavoitellaan työelämää kehittävää uutta luovaa asiantuntijuutta (Toom ym. 2022). Korkeakoulun toiminnan ydin on pedagogiikassa, ja pedagogiikalla on merkityksensä niin opiskelijalähtöiselle, työelämäläheiselle opetukselle kuin johtamisellekin (Mäki & Vanhanen-Nuutinen 2022, 12).
Ammatillisen osaamisen voidaan nähdä rakentuvan työelämän odotuksista ja tulevaisuuden tarpeista ja ilmentyvän työelämälähtöisissä opetusjärjestelyissä (Helminen 2016, 18). Työelämäyhteistyö onkin vahvasti kehittynyt osaksi pedagogiikkaa (Friman ym. 2022). Korkeakoulupedagogiikka sisältää ajatuksen asiantuntijuudesta, työelämäläheisyydestä ja tutkimusperustaisuudesta (Mäki & Vanhanen-Nuutinen 2022, 7). Pedagoginen hyvinvointi nähdään koko korkeakouluyhteisön hyvinvointina, joka ilmenee johtamisen tuen, pedagogisten rakenteiden ja käytäntöjen, opettajien pedagogisen toiminnan ja yhteisön yhteistoiminnan tuloksena. (Kuva 2).
![[Alt-teksti: kaavio, jonka keskellä teksti pedagoginen hyvinvointi ja ympärillä osiot yhteistyö, osaaminen, osallisuus ja toimijuus. Ympärillä vielä tekijät johtamisen tuki, korkeakouluhenkilöstön työorientaatiot, pedagogiset rakenteet ja käytännöt sekä yhteisöohjautuva korkeakoulu.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/02/88_2023_Pedagogista-hyvinvointia-kehittamassa-tyoelaman-innovaatiokorkeakoulussa_2-1024x491.png)
Tiimiopettajuutta, mentorointia ja osaamisen jakamista
LABin Hyvinvointi-yksikkö oli mukana Pedagoginen hyvinvointi HyPe -hankkeessa, joka liittyy TYÖ2030-toimialahankkeisiin (TTL 2022, HyPe-hanke 2022). Hyvinvointi-yksikössä toteutettiin kaksi vuorovaikutuksellista koko henkilöstön yhteistä tapaamista syksyn 2022 aikana.
Tapaamisissa perehdyttiin pedagogiseen hyvinvointiin ja osallistuttiin toimintaan, jonka tarkoituksena oli luoda yhteistä ymmärrystä pedagogisesta hyvinvoinnista. Henkilöstö nosti esiin erityisesti yhteisöllisyyden; pedagogisessa hyvinvoinnissa nähtiin tärkeänä yhdessä tekeminen ja oppiminen, tiimiopettajuus, mentorointi, yhteinen pedagoginen keskustelu ja osaamisen jakaminen erilaisilla foorumeilla.
Pedagogisen hyvinvoinnin mahdollistajana tunnistettiin hyvä johtaminen ja toimivat prosessit. Korostettiin yhteistä suuntaa, johtamisen linjakkuutta, yhteisiä toimintatapoja ja ymmärrystä yhteisistä pelisäännöistä. Tapaamisissa pohdittiin myös jännitteitä, jotka voivat olla esteenä pedagogisen hyvinvoinnin rakentumiselle. Erilaisia jännitteitä voi aiheuttaa klikkiytynyt työkulttuuri ja poteroituminen substanssien ja yksikkörajojen taakse.
Hyvinvoivan työyhteisön keskeinen tekijä on toimivat organisaation rakenteet ja kulttuuri, joka mahdollistaa avoimen vuorovaikutuksen. Korkeakoulun henkilöstön työhyvinvointiin liittyy työorientaatio, joka on suhteessa työhön, työyhteisöön ja johtamisodotuksiin. Parhaimmillaan näillä on positiivinen vaikutus toisiinsa, jolloin voidaan puhua pedagogisesta hyvinvoinnista. (Kotila ym. 2022.)
Kirjoittajat
Eveliina Kivinen ja Helena Wright toimivat LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä osaamispäällikköinä.
Liisa Vanhanen-Nuutinen toimii yliopettajana ja HyPe-hankkeen asiantuntijana Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.
Lähteet
Friman, M., Kantola, M., & Rauhala, P. 2022. Ammattikorkeakoulupedagogiikka suomalaisten väitöskirjojen valossa (1996–2016). Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 24(1), 63–85. Viitattu 23.10.2022. Saatavissa https://doi.org/10.54329/akakk.115647.
Helminen, J. 2016. Kohti työelämälähtöistä pedagogiikkaa yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa. Teoksessa Helminen J. (toim.) Työelämälähtöistä pedagogiikkaa rakentamassa. DIAK 3. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, 18.
HyPe-hanke. 2022. Pedagoginen hyvinvointi HyPe. Viitattu 23.10.2022. Saatavissa https://www.haaga-helia.fi/fi/hankkeet/pedagoginen-hyvinvointi-hype.
Kotila, H, Vanhanen-Nuutinen, L. & Mäki, K. 2022. Pedagoginen hyvinvointi on koko oppivan yhteisön asia. eSignals. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Viitattu 23.10.2022. Saatavissa https://esignals.fi/kategoria/pedagogiikka/pedagoginen-hyvinvointi-on-koko-oppivan-yhteison-asia/#05caecc5.
Moca. 2021. Moca, A. Hands holding a paper chain. Unsplash. Viitattu 8.2.2023. Saatavissa https://unsplash.com/photos/yAGNjU4rtss
Mäki, K., Vanhanen-Nuutinen, L., Nieminen, V.-S., Mielityinen, S. & Ilves, V. 2021. Digiä ja keitaita. Korkeakouluopettajat pandemian paineessa. Haaga-Helian julkaisut. Viitattu 13.2.2023. Saatavissa https://julkaisut.haaga-helia.fi/digia-ja-keitaita-korkeakouluopettajat-pandemian-paineessa/
Mäki, K. & Vanhanen-Nuutinen L. 2022. Korkeakoulupedagogiikka ‒ Ajat, paikat ja tulkinnat 2002. Viitattu 23.10.2022. Saatavissa https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/file/2022-08/Korkeakoulupedagogiikka_screen.pdf.
Toom, A., Mäki, K., Heide,T., Jäppinen,V., Karjalainen, A., Tynjälä, P., Huusko, M.,
Nurkka, N. & Karvonen, A. 2022. Korkeakoulupedagogiikan tila
ja uudistaminen -arviointi. Esitys Korkeakoulupedagogiikan päivillä 24.8.2022. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi).
TTL. 2022. Työn ja hyvinvoinnin kehittämisohjelma. Viitattu 23.10.2022. Saatavissa https://hyvatyo.ttl.fi/tyo2030.
