Nykyään yhä useampi yleisurheiluseura ja kilpailunjärjestäjä tuskailee, mistä saada riittävästi talkooväkeä yleisurheilukilpailujen läpiviemiseksi. Toisinaan vapaaehtoisia tarvitaan pitkälti toistasataa henkeä useiden päivien ajan, jos kyseessä on suurempi, muutaman päivän kestävä tapahtuma, koronan tuodessa omat lisähaasteensa.
World Athletics (entinen IAAF) määrittelee hyvin tarkasti yleisurheilusääntöjen lisäksi muun muassa miten mitataan ja minkälaisia välineitä voidaan mittaamisessa käyttää. Uuden teknologian käyttöönotto onkin osin tästä syystä ollut hidasta yleisurheilukilpailuissa. (Järvinen 2021, 71.) Vaakanaisen (2020a) lisäksi moni muukin ihmettelee, miten on mahdollista, että vielä nykyäänkin arvokilpailuja ja suurempia kansainvälisiä kilpailuja lukuun ottamatta suurin osa kenttälajeista tuomitaan ihmissilmään perustuen, kun pikajuoksuissa sähköinen vilppilähdönvalvonta on ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Vasta lähiaikoina on tullut sääntöihin lisäyksiä, jotka koskevat käytettävää teknologiaa, joiden avulla voitaisiin toimitsijoita osassa lajeja vähentää. Vuoden 2022 alusta astuu voimaan sääntö 183.3, jonka mukaan pituushypyssä ja kolmiloikassa yliastuminen voidaan todeta videolla tai vastaavalla teknologialla. Tällöin vahalankkua ei enää tarvita. Urheilijan suoritus on hylätty, jos hänen kenkänsä tai jalkansa mikä tahansa osa ponnistushetkellä rikkoo pystysuoran tason ponnistuslinjaan nähden. (Oksanen 2019, 3.)
Teknologiasta apua myös korona-aikana
Koronatilanteen takia useita yleisurheilukilpailuja on jouduttu perumaan, mikä on ollut valitettavaa, niin urheilijoiden, kuin urheilufanienkin kannalta. Tämä uusi, yliastumisen toteamiseen tullut sääntö mahdollistaisi sen, että toimitsijoita ei tarvittaisi hyppypaikalla. Teknologian avulla urheilijat näkisivät sähköisestä kenttätaulusta lähtöjärjestyksen ja tulokset. Valoilla tai äänellä voitaisiin ilmoittaa lähtölupa sekä se, onko hyppy yliastuttu vai ei.
Videovalvonnan lisäksi tai sen sijasta yliastuminen voitaisiin todentaa anturi- tai laserteknologialla. Itse suoritus saataisiin mitattua elektroniseen kolmiomittaukseen perustuvalla videomittausjärjestelmällä. Hiekan tasoittamiseenkin on kehitetty automaattisesti toimiva laite.
Myös muissa kenttälajeissa voitaisiin ottaa teknologiaa laajemmin käyttöön, jos Kansainvälinen yleisurheiluliitto poistaisi säännöistään tulkinnanvaraisia kohtia, joiden mukaan jalka voi esimerkiksi heittoringissä osua kehärenkaan yläosaan, jos siitä ei saa hyötyä suoritukseen. Niin kauan, kun näitä tulkinnanvaraisia kohtia säännöistä löytyy, ei tuomaroinnin apuna voida käyttää esimerkiksi konenäköä hyväksi tulevaisuudessa.
Sen sijaan, että yleisurheilukilpailujen sääntöihin lisäillään yleisöystävällisyyteen vedoten uusia kohtia (144.4), joilla kumotaan vanhoja, kuten valojäniksen sallimisessa kävi tai keksitään uusia ”pellesääntöjä” yleisurheilun periaatteen ja urheilijoiden ja yleisön mielipiteiden vastaisesti, kuten Timanttiliigan kilpailuissa, voitaisiin mieluummin keskittyä niihin sääntöihin, joilla helpotetaan urheilijoiden ja kilpailunjärjestäjien työtä. (IAAF 2018; Oksanen 2020; Vaakanainen 2020b.)
Kirjoittajat
Mia Järvinen on LAB-ammattikorkeakoulun opiskelija digitaaliset ratkaisut YAMK-koulutuksessa. Hän on tutkinut yleisurheilussa ja valmennuksessa käytettäviä digitaalisia teknologioita. Artikkeli pohjautuu hänen YAMK-opinnäytetyöhönsä.
Minna Asplund, TkL, toimii LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina sekä koordinaattorina insinööri YAMK, digitaaliset ratkaisut-koulutuksessa. Hän ohjasi Mia Järvisen opinnäytetyön.
Lähteet
Järvinen, M. 2021. Digitaaliset apu- ja analysointivälineet yleisurheilussa. Lahden ammattikorkeakoulu, tekniikan ala, Lahti. Viitattu [29.5.2021] Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/500129
Oksanen, P. 2019. IAAF sääntömuutokset 2020. Yleisurheilu.fi. [Viitattu 29.5.2021] Saatavissa: https://www.yleisurheilu.fi/wp-content/uploads/2021/02/Saantomuutokset-1.1.2020-lahtien-kooste.pdf
Oksanen, P. 2020. Timanttiliigan kilpailukonsepti uhmaa urheilijoiden ja yleisön mielipidettä. Yleisurheilu.fi. [Viitattu 29.5.2021] Saatavissa: https://www.yleisurheilu.fi/uutinen/pasi-oksasen-kolumni-timanttiliigan-kilpailukonsepti-uhmaa-urheilijoiden-ja-yleison-mielipidetta/
Vaakanainen, V. 2020a. Näkökulma: Nyt herätys Kansainvälinen yleisurheiluliitto – kenttälajitkin tarvitsevat suorituksiin sähköistä valvontajärjestelmää. Etusuora.com. [Viitattu 29.5.2021] Saatavissa: https://etusuora.com/uutiset/sahkoinen-valvontakenttalajeihin?fbclid=IwAR0mWzrIDMYwd6MacelZARQXm57ZhxxArWZmZ30azAszjTRj7KCfMKyeiWI
Vaakanainen, V. 2020b. Kenttälajeissa kokeillaan käsittämättömiä pellesääntöjä – yleisurheilijoiden lakkoaalto olisi talven toivotuin työtaistelu. Etusuora.com. [Viitattu 29.5.2021] Saatavissa: https://etusuora.com/uutiset/yleisurheilun-kenttalajeissa-kokeillaan-kasittamattomia-pellesaantoja
Linkit
Linkki 1. IAAF. 2018. Yleisurheilun kansainväliset säännöt. [Viitattu 29.5.2021] Saatavissa: https://yleisurheilu.fi/sites/default/files/iaafn_saannot_2018-2019_0.pdf
Linkki 2. Järvinen, M. 2021. Digitaaliset apu- ja analysointivälineet yleisurheilussa. Lahden ammattikorkeakoulu, tekniikan ala, Lahti. Viitattu [29.5.2021] Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/500129
Kuvat
Kuva 1. Pierre-Yves Beaudoin. 2014. Wikimedia Commons. [Viitattu 29.5.2021] Saatavissa: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:2014_D%C3%A9caNation_-_Long_Jump_27.jpg
