Heräämö on paikka, jossa potilaita valvotaan ja hoidetaan toimenpiteiden jälkeen, erityisesti anestesian jälkeisessä vaiheessa. Heräämöhoitotyö sisältää potilaiden elintoimintojen tarkkailua, kivunlievitystä ja yleistä huolenpitoa toimenpiteiden jälkeen. Perehdytyksellä varmistetaan, että työntekijät tuntevat työtehtävänsä ja ympäristönsä, mikä parantaa työn turvallisuutta ja tehokkuutta sekä tukee työntekijöiden hyvinvointia.
Turvallista hoitotyötä lastenheräämössä
Heräämöhoidon tarkoituksena on tarkkailla ja hoitaa potilaan elintoimintoja anestesian jälkeen, varmistaen turvallinen siirtyminen jatkohoitoon. Tavoitteena on laadukkaan ja potilasturvallisen hoidon toteutuminen. Potilas tulisi kohdata mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti. Voisikin sanoa, että heräämössä pyritään löytämään keinoja, joilla turvattaisiin potilaalle mahdollisimman hyvä olo heräämöhoidon ajaksi. Isona osa-alueena on pitää potilas mahdollisimman kivuttomana. Heräämöhoitajan vastuulla on potilaan elintoimintojen, verenkierron ja nestetasapainon hoito. Myös potilaan psyykkisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tukeminen tulisi huomioida. Heräämöhoitoon kuuluu oleellisena osana myös kirjaaminen sekä raportointi. (Siirala ym. 2024.)
Lastenheräämöhoitotyö vaatii erityistä huolellisuutta ja herkkyyttä heräämöhoitajalta. Lapset voivat kokea toimenpiteet ja heräämövaiheen eri tavalla kuin aikuiset. Jos mahdollista, niin heräämöön pyritään ottamaan myös vanhempi luomaan turvallisuuden tunnetta anestesiasta heränneelle lapsipotilaalle.
Kenelle perehdytys kuuluu?
Perehdyttäminen on lakisääteistä. Suomen työturvallisuuslaki määrittelee puitteet turvalliselle työnteolle. Lain mukaan työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijöille tarjotaan riittävä opetus ja ohjaus työtehtävissä (Työturvallisuuslaki 2002/738, 14§).
Jotta heräämöhoitotyö olisi laadukasta ja turvallista, tarvitaan hyvää perehdytystä. Perehdytys ja oppiminen voidaan nähdä kaksisuuntaisena prosessina. Perehdytyksen tulisi olla sopivan yhtenäistä työntekijöille, mutta toisaalta yksilölliset oppimistarpeet tulisi huomioida. (Aittovaara ym. 2022.) Lasten heräämöön tarvitaan erityistä perehdytystä, joka keskittyy myös lastenhoitotyön erityispiirteisiin, turvallisuuteen ja lääketieteellisiin tarpeisiin, perhehoitotyötä unohtamatta.
Sairaanhoitajan ura on jatkuva oppimisprosessi
Sairaanhoitajilla on velvollisuus kehittää jatkuvasti ammattitaitoaan ja heidän vastuullaan on varmistaa, että hoitotyön laatu on mahdollisimman hyvää (Sairaanhoitajien eettiset ohjeet 2020). Voidaankin ajatella, että perehtyminen ja uusien asioiden opettelu ei terveydenhuoltoalalla lopu koskaan, koska terveydenhuoltoala kehittyy jatkuvasti. Uusia opeteltavia asioita löytyy aina muun muassa hoitojen ja teknologian kehityksen myötä.
Aittovaara ym. (2022) tutkimuksessa todetaan, että myös itse perehdytystä tulee aina kehittää. Perehdytystä tulisi suunnitella ja kehittää yhteistyössä uusien työntekijöiden kanssa, sillä usein heidän kokemuksensa perehdytyksestä tarjoavat arvokasta tietoa kehittämisehdotusten tueksi. LAB-ammattikorkeakoulun anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksen kehittämistehtävässä syntyi tuotoksena perehdytys materiaali TAYS:n lasten avohoitoyksikön heräämöön.
Artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty OpenAI:n ChatGPT:n 4.0-versiota.
Kirjoittajat
Hanna Väärälä työskentelee sairaanhoitajana ja tutkimushoitajana TAYS:ssa ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa anestesiahoitotyön erikoistunut osaaja -koulutuksessa.
Maria Tuominen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Aittovaara, A., Kylmä, J., Rauta, S., Meriö, A., Junttila, K., Paavilainen, E. & Haapa, T. 2022. Uusien työntekijöiden kokemukset perehdytyksestä ja sen aikaisesta oppimisesta leikkaus- ja teho-osastoilla. Tutkiva hoitotyö. Vol.20 (1). 2022.Viitattu 28.2.2025. Saatavissa https://sairaanhoitajat.fi/uusien-tyontekijoiden-kokemukset-perehdytyksesta-ja-sen-aikaisesta-oppimisesta-leikkaus-ja-teho-osastoilla-laadullinen-tutkimus/
Kaboompics.com. 2025. Sydän, lääkäri. Pexels. Viitattu 18.3.2025. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/sydan-laakari-laaketiede-terveydenhoito-5207102/
Sairaanhoitajan eettiset ohjeet. 2020. Sairaanhoitajat.fi. Viitattu 28.2.2025. Saatavissa https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2020/01/Sairaanhoitajien-eettiset-ohjeet.pdf
Siirala, E., Helenius, M., Kauppi, O., Liukas, T., Smeds, E., Tuominen, J. & Ukonsaari, P. 2024. Käsikirja potilaan heräämövaiheen hoidosta ja turvallisesta siirrosta jatkohoitoon. Hoitotyön tutkimussäätiö. Hotus-käsikirja nro 1.2024. Viitattu 28.2.2025. Saatavissa https://hotus.fi/hoitosuositus/kasikirja-potilaan-heraamovaiheen-hoidosta-ja-turvallisesta-siirrosta-jatkohoitoon/
Työturvallisuuslaki 2002/738. Finlex. Viitattu 28.2.2025. Saatavissa
http://data.finlex.fi/eli/sd/2002/738/ajantasa/2023-02-16/fin
